Zoom TKI-toiminnan harjoittelun projektimessut 15.5.2025

Tervetuloa mukaan

 

VR-Projektimessut toukokuussa 2023

Turun AMK

Sosiaali- ja kasvatusalan yksikkö järjestää

VR-Projektimessut toukokuussa 2023

Luokka 2026B (Verkkotutkinto-opiskelijoiden TKI-Projektiharjoittelun tiimi, k23) järjestää toukokuussa 2023 Sosionomi (AMK) verkkotutkinto-opiskelijoiden projektimessut virtuaalitodellisuudessa.

Projektimessuilla opiskelijoiden avattaret kohtaavat toisensa, tutustuvat opiskelijaprojekteihin ja keskustelevat niistä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä suomalaisen VR-toimintaympäristöjä kehittävän yrityksen kanssa.

Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Luokkalaiset -ryhmän jäsenet.

Luokkalaisten yhteisöön pääset tästä:

Luokkalaiset | Facebook

VR-Virtuaalimessujen rakentaminen käynnistyy toden teolla 17.2.2023.

Kerromme lisää yrityksestä ja tapahtumasta maaliskuussa 2023?

Pohdintaa verkko-opetuksesta ja -opiskelusta vuonna 2014

Oppimisympäristön käyttäjänäkökulmaa opiskelusta lähellä ja kaukana, tietotekniikkaa hyväksikäyttäen tai ilman. Tällaisia asioita pohdimme vuonna 2014. Video on minun ja Turku AMK kollegani Sanna Ojalan erään täydennyskoulutuskurssin opiskelutehtävä.

Huom. Videon katseleminen vaatii valitettavasti oman Vimeo tunnuksen sekä kirjautumisen. Jakeluun YouTube-kanavan kautta minulla ei ole oikeuksia.

Miten sosionomi (AMK) eSosionomi verkostoyhteistyö 2021-2023 vastaa verkkotutkintojen opetuksen haasteeseen ?

Suomalainen Sosionomi (AMK) koulutus on isossa muutoksessa. Lähes kaikki ammattikorkeakoulut suunnittelevat verkkoon siirrettävää koulutusta, eli verkkotutkintoja. Miten vastaamme yhdessä muutokseen opetuksessa, siitä lisätietoa mm. webinaaripuheenvuoroissani Kansallisen verkkotutkintoverkoston webinaareissa tammi-helmikuussa 2023

Omat puheenvuoroni:

Webinaarissa 31.1. klo 14-15.30

eSosionomi verkostoa rakentamassa – mahdollisuuksia ja haasteita, Juha Knuuttila, Turku AMK

Lisää asiasta mm. http://www.juhaknuuttila.fi/2022/09/fone-esosionomi.html 

Webinaarissa 7.2 klo 14.-15.30

14.45-15.05. Luokka 2026 - Virtuaalimaailma opiskelijayhteisöllisyyden ja -osallisuuden mahdollisuutena? Turku AMK Sosionomi (AMK) kokeilu- ja kehittämisprojektin tuloksia. Juha Knuuttila, Turku ammattikorkeakoulu.

Lisää teemasta mm. http://www.juhaknuuttila.fi/search/label/luokka2026

Koko seminaarisarja löytyy os:

https://www.turkuamk.fi/fi/tapahtumat/1183/verkkotutkinnot-webinaarisarja/?fbclid=IwAR1TCK55QW7X3aZ309z5CmR8cIwhj38WD72Mmb4OL_cA5o6EU8mDWqCB9Jo

Webnaariin pääset mukaan tästä:

https://turkuamk.zoom.us/j/66130364898#success

Ovatko tulevaisuuden koulutalot tarpeen vain koneiden käyttökoulutusta varten?

Tulevaisuuden opiskelu tapahtuu entistä enemmän tietoverkoissa. Yksilökeskeisyyttä korostava yhteiskunta haluaa hyvin paljon liikkumavaraa kansalaisen omille oppimisympäristövalinnoille. Työelämän työntekijätarpeet vaativat koulutukselta myös entistä enemmän joustavuutta ja koko ajan yhä suurempi joukko kansalaisista opiskelee työnteon ohella. Kansalaisten liikkuminen ja muuttaminen perheen ja työn perässä paikkakunnalta toiselle asettaa myös oppimisympäristöille omia joustavuusodotuksia.

Kohti verkkokoulutuksia ja verkkotutkintoja

Video: Mihin menet verkko-opetus: YouTube - Digivisio 2030

Korona-aikana verkkokoulutus otti jättiaskelia, työpaikat siirtyivät laajamittaisesti verkkokurssien hyödyntämiseen. Erityisesti korkeakouluihin levinnyt verkkotutkintokoulutus on kasvattanut suosiotaan. Mm. hakijamäärät näyttävät pitävän paremmin pintansa verkkotutkinnoissa kuin perinteisessä nk. “päiväkoulutuksessa”. Kokemukset verkko-opiskelun vuorovaikutteisuuden ja osallisuuden mahdollisuuksista ovat myös rohkaisevia, vaikka Korona-aika ei tehnytkään automaattisesti kaikista opettajista “verkkokohtaamisten velhoja”.  

Tänä päivänä opiskelija yhä useammin valitsee opintonsa ja opiskelutapansa. Parhaimmillaan (vai pahimmillaan) tekoäly jo ohjaa ja antaa palautetta hänen oppimisestaan. Oman kokemukseni ja näkemykseni mukaan perinteiset koulut ja fyysiset oppimisympäristöt hiipuvat, ne  keskittyvät tarjoamaan erityisesti sellaisia palveluja, joita tietoverkkoja hyödyntävissä oppimisympäristöissä ei ole mahdollista tarjota. 

Koneteknologiaa oppimassa

Tällaiset “koulutarpeet” ja  koulutuspalvelut saattavat liittyä mm. teknisten laitteiden käytön oppimiseen. Laitteiden koon ja kustannusten takia opiskelija ei voi hankkia laitetta kotiinsa. Laitteen käyttökoulutus ja käytön osaamisen oppiminen vaatii ainakin vielä vuonna 2022 laitteiden sijoittamista koululle fyysisiin tiloihin, jonne kokoonnutaan oppimaan laitteen käyttöä sitä käsin koskettamalla. Koneteknologiaa liittyvä koulutus vaatii ainakin vielä lähitulevaisuudessakin fyysisen koulun, johon insinööriopiskelija saapuu paikalle opiskelemaan laitteiden käyttöä.

Video: Esimerkki koneen koskettelusta koululla. YouTube - Vaasan yliopisto

Hoitotoimenpiteet ja sairaalateknologia

Toinen oppimisen ja opiskelun kokonaisuus, mikä tullee pysymään nk. koulun seinien sisäpuolella lienee sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä toimenpidekeskeisen työn oppiminen, ihmisen fyysisen tutkimisen ja hoitamisen koulutus. Haavanpuhdistus, kanylointi, nostotekniikoiden oppiminen ja asiakkaan kosketusta vaativan tutkimisen ja  hoitotoimepiteiden oppimista on vaikea hoitaa tietoverkon välityksellä. Mm. sairaanhoitajan työhön liittyy paljon laitteita, joiden käyttöä hänen on insinöörin tapaan saavuttava opiskelemaan omin käsin koululle.

Video: Esimerkki sote-työn koskettelusta.  YouTube - Metropolia ammattikorkeakoulu

Tarvitaanko vielä luokkaa?

Näkemykseni mukaan kaikki koulutus mikä on siirrettävissä tietoverkkoon, halutaan myös siirtää sinne tulevaisuudessa. Tätä kehityksen suuntaa ohjaavat sekä työmarkkinat, valtionhallinto, asiantuntijat, mutta ennen kaikkea kansalaiset eli opiskelijat. Tähän suuntaukseen liittyy myös haasteita. Ihminen tarvitsee toista ihmistä. Oppiminen, opiskelu ja ammatillinen kehittyminen tarvitsee teknologian rinnalle tulevaisuudessakin vertaistukea, opintojen ohjausta ja tiimi- ja yksilövalmentajuutta. Fyysinen, oma koulu on jossain määrin kuolemassa. Useat meistä kaipaa kuitenkin luokkaa, luokkakavereita ja fyysistä koulua, yhdessä tekemistä ja ihmisiä, joiden kanssa voi muistella opiskeluaikaa tulevaisuudessakin. 

Luokka 2026

Video: Luokka 2026 mainos

Perinteisen koulun kuoleman ja uusien yhteisöllisyyden haasteiden edessä olemmekin osana kansallista verkotutkintoverkosto hanketta 2021-2023 lähteneet Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja kasvatusalan yksikössä tutkimaan ja kokeilemaan virtuaalitodellisuuden (metaverse) mahdollisuuksiin opiskeluhyvinvoinnin, opiskelijaosallisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollistajana. Neljä sosionomi (AMK) opiskelijaa aloitti 31.8.2022 Luokka 2026 opiskelijaprojektin. Opiskelijat lähtevät käytössään olevien Meta Quest 2 virtuaalilasien kanssa tutustumaan virtuaalimaailmaan. Opiskelijat tutkivat ja kokeilevat virtuaalimaailman yhteistyöympäristöjä ja alustoja sekä syventämään työpajan kautta ymmärrystä siitä, millaisia ovat vuonna 2022 verkkotutkintoa opiskelevan koulun, luokan ja kouluyhteisöllisyyden tarpeet. Projektiin liittyen iso kysymys on, millaiset ovat verkkotutkinto-opiskelijan opiskeluhyvinvointiin liittyvät osallisuuden ja yhteisöllisyyden tarpeet ja millaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden virtuaalisella yhdessäololla, tekemisellä ja virtuaalimaailman koululla voisi olla opiskelijahyvinvoinnin kannalta?

Jos projektimme kiinnostaa, voit vinkata asiasta minun suuntaani.

Lue kaikki tekstit aiheesta Luokka 2026

Suomen ensimmäinen Sosionomi (AMK) verkkotutkinto

Olen mukana kehittämässä Turun ammattikorkeakoulun verkkotutkintoja. Suomen ensimmäinen sosionomi (AMK) verkkotutkinto alkoi syksyllä 2017. 

Ohesta löydät artikkeleita ja blogikirjoituksiani verkko-oppimisen, digitaalisuutta hyödyntävien oppimisympäristöjen ja Turun ammattikorkeakoulun Sosionomi (AMK) verkkotutkinnon tiimoilta.

2022

2019

• 21.8.2019. Webinaari Turun ammattikorkeakoulun verkkotutkinnoista.

2018

• 2/2018. Talentia opiskelijalehti Jane&Paulo. "Tutkinto verkossa. Turun ammattikorkeakoulussa on voinut syksystä 2017 alaen suorittaa Sosionomi (AMK)-tutkinto verkossa opiskellen".
• 20.2.2018. Opiskelija Marion Routti kertoo omia näkemyksiään Turku AMK Sosionomi (AMK) verkkotutkinto-opiskelusta
• 28.08.2018. Ensimmäinen videobloggaukseni. "Psosvs2018 aloittaa verkkotutkinnon opiskelun huomenna".
• 18.11.2018. Blogikirjoitus blogissani juhaknuuttila.fi. "Tuhoaako digitalisaatio oppimisen"?
• 27.12.2018. Kinos Sirppa - Kouki, Marika. Oppiminen verkkoympäristössä pohjautuu vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Turun Sanomat. Alio.

2017

• 03.03.2017. Opettajan ja opiskelijoiden Youtube-tietoisku Turku AMK Sosionomi (AMK) verkko-tutkinnosta.
• 26.04.2017. Blogikirjoitus blogissani juhaknuuttila.fi. "Suomen ensimmäinen Sosionomi (AMK) verkkotutkinto alkoi Turussa syksyllä 2017".
• 30.08.2017. Blogikirjoitukseni blogissa juhaknuuttila.fi. "Ensimmäisen verkkoryhmän lähipäivät 28.-30.8.2018".
• 01.09.2017. Turkulainen-lehti. "Turun amk:ssa aloittivat ensimmäiset verkko-opiskelijat - koko tutkinnon voi suorittaa vaikka Ruotsista

2016

• 16.06.2016. Blogikirjoitus blogissani juhaknuuttila.fi. "eSosionomi ja kohtaamisen taito".
• 22.10.2016. Blogikirjoitus blogissani juhaknuuttila.fi. "eSosionomi-tutkinto alkaa Turun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2017".
• 18.11.2016. Blogikirjoitus blogissa juhaknuuttila.fi. "eSosionomi - SWOT-analyysia digitalisaatiota voimakkaasti hyödyntävästä oppimisympäristöstä".
• 25.11.2016. Blogikirjoitus blogissani juhaknuuttila.fi. "eSosionomi nytkähti taas eteenpäin".

Ilolla mukana. FONE - Flexible Online Education

Mitä tarkoittaa  FONE eSosionomi?

Kansallinen verkotutkintoverkosto 2021-2023 hanke (brändinimi FONE - Flexible Online Education) verkostoi verkkotutkintoja, kehittää verkko-oppimisympäristöjä ja verkko-opiskelun opiskelijahyvinvointi. FONE eSosionomi yhteistyö edistää, verkostoi ja kehittää sosionomi (AMK) koulutusten kansallista työtä. Lue lisää blogistani.

Minulla on ollut ilo päästä mukaan viime keväänä 2021 startanneeseen kolmivuotiseen Kansallinen verkkotutkintoverkosto -hankkeeseen. Hanke sai keväällä kutsumanimeksi FONE, joka tulee sanoista Flexible Online Education. Hankkeen koordinaattorina toimii Turun ammattikorkeakoulu, partnereina ovat Haaga-Helia, Hämeen AMK, Humak ja Oulun AMK.

Olen seuraavassa tiivistänyt oman näkemykseni mukaan hankkeen tavoitteet eräänlaiseksi "rautalankamalliksi".

Hankkeen tavoitteet

1. Luodaan kansallinen verkkotutkintoverkosto (Tavoite 1).
2. Kehitetään digipedagogista toiminta  ja malleja (Tavoite 2). Erityisessä keskiössä on työelämäyhteistyön kehittäminen, tavoitteena entistä ennakoivampi, ajantasaisempi ja joustavampi koulutus.
3. Opiskelijoiden osallisuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen digitaalisissa oppimisympäristöissä (Tavoite 2).
4. Olemassa olevien, verkkoon siirrettävien ja uusien innovatiivisten tutkintojen saattaminen kansalliseen tarjontaan (Tavoite 3).
5. Kansallisten verkkotutkintojen rakentaminen esim. ilmastonmuutos- ja kansainvälisyysosaamisen kehittämiseksi ja tukemiseksi (Tavoite 3) .

Verkko-oppimisympäristöjen yhteisöllisyys ja digitaalinen osallisuus turvaa opiskelijahyvinvointia

Omassa opettajan ja laillistetun sosiaalityöntekijän ammatissani näen, että yhteisöllisyyden ja sosiaalisen verkoston merkitys on suuri yksilön hyvinvoinnille. Yhteisöllisyyden puute sairastuttaa yksilöä, työyhteisöjä, opiskelijoita ja koko yhteiskuntaa. Verkko-oppimisympäristöissä oppiminen ja opiskelijahyvinvointi tarvitsee toteutuakseen yhteisöllisyyden fasilitointia, ryhmätoimintaa ja vertaistukea. 

Olen kiinnostunut digitalisaation ja verkkoympäristöjen eri mahdollisuuksien kehittämisestä. Verkko-oppimisympäristöjen kehittämisessä - digitaalisten ratkaisujen rakentamisessa ja käytettävyydessä - on huomioitava ja tuettava erilaisia oppijoita ja oppimistyylejä. Syrjäytyminen myös digitaalisissa oppimisympäristöistä on riski.

Näen, että meillä on edellisten päämäärien toteuttamiseksi mahdollista lähteä FONE-hankkeessa luomaan sosionomikoulutuksen verkkotutkintoverkostoa. Koska sosionomi (AMK) koulutusta järjestetään jo hyvin monissa ammattikorkeakouluissa kokonaan verkossa, voisi sosiaaliala olla edellisten päämäärien toteuttamisessa yhtenä pioneereista merkittävä toimija osana laajempaa verkkotutkintoverkostoa .

Tutkintojen sisältöjen ja verkkopedagogisten ratkaisujen kehittäminen työelämäyhteistyössä

Toinen tärkeä kehittämiskohde on sosionomi (AMK) tutkinnon sisältöjen ja verkkopedagogisten ratkaisujen kehittäminen työelämäyhteistyössä. Lähtökohtana olisi työelämän omien verkkopedagogisten ratkaisujen, tarpeiden ja ideoiden kartoittaminen.

Tärkeää olisi, että kehittämisen yhteistyöhön otettaisiin alusta alkaen mukaan myös opiskelijat, erityisesti verkko-oppimisympäristöissä tapahtuvan opiskelun opiskelijahyvinvoinnin ja joustavan opiskelun tarpeiden asiantuntijoina. Yhtenä foorumina voisivat olla esim. oppilaskunnan ja tutkintoja edustavat opiskelijayhteisöt.

Toivon, että pääsen omalta osaltani viemään tässä hankkeessa eteenpäin edellä mainittuja asioita ja pääsen todella näiden asioiden kimppuun syksyn edetessä. 

Innolla mukana. Palataan syksyn aikana asiaan.

Päivitys 2.9.2021. Voin ja saan aloittaa syyskuussa oman työni edellä mainittujen teemojen parissa. 

Kesän kynnyksellä

Opettajan työvuosi alkaa olla kesäkuun toisen viikon alkaessa pikku hiljaa takanapäin. Työvuosi, niinkuin melkein kokonaisuudessa edellinenkin, sujui Korona-rajoitusten merkeissä, etätyötä tehden. Ainoastaan hanke, jossa koulutamme ja tuemme maahanmuuttajia työ- ja toimintakyvyn parantamisessa heidän Suomeen muutettuaa, on vaatinut lähiopetusta ja koululla käyntiä.

Etäopetusajasta ja sen merkityksestä oppimiselle ja opiskelijalle on julkisuudessa kahdenlaista tietoa. Etäopiskeluaika on musertanut opiskelijan mielenterveyden ja energia on käytetty aivan muuhun kuin opiskeluun. Toiset viestit taas kertovat laadukkaan verkko-opiskelun tukeneen opiskelijan oman ajan hallintaa ja koulussa syrjään vetäytyneempien oppijoiden oppimista ja osallisuutta.

Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat vastaavat vuosittain opiskelijabarometrin kysymyksiin. Viimeisen, Korona-aikaa koskeneen kyselyn tulokset ovat yllättäneet. Opiskelijoiden tyytyväisyys opiskeluun ja oppimisympäristöön on parantunut, vaikka voisi äkkiseltään lehtiotsikoiden perusteella luulla toista. Samanlaista viestiä kertoi minulle myös erään toisen ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) kouluttaja. Heidän oppimistuloksensa ovat parantuneet.

Koronaan liittyvä eristäytymisen aika alkaa pikku hiljaa ehkä olla taakse jäänyttä elämää. Koulut ja oppilaitokset voivat palata etätyöpakottomaan elämään ja järjestää oppimisympäristönsä haluamallaan tavalla. Paluuta vanhaan ei enää ole. Kelloa ei voi siirtää taaksepäin. 

Opiskelijoiden odotus oppimisympäristöään kohtaan on muuttunut. Koululäsnäolo edellyttävälle opetukselle tullaan varmasti edellyttämään opiskelijan mielessä Koronaa edeltävää aikaa suuremmat odotukset. "Miksi teemme tätä koulussa, kun Korona-aikana tämä sujui ihan hyvin verkkoa hyödyntämälläkin?" 

"Back to school -aika" näyttää, mitä asiakkaamme ajattelevat. Itse olen valmis jatkamaan verkko-opetuksen kehittämisen tiellä. Osaamisemme, teknologia ja pedagoginen mielikuvitus on vaan rajana, miten järjestämme tulevaisuuden uudet oppimisympäristöt joustaviksi, tehokkaiksi, parempaa opiskelumotivaatiota ja oppimisen laatua tukeviksi ratkaisuiksi.

-----

Löydät blogistani myös sivun eSosionomi ja digipeda linkki- ja lähdeluettelon. Sivulle on koottu  verkko-opetukseen, digitaalisiin oppimisympäristöihin ja sosiaalialan verkko-opetukseen liittyviä linkkejä sekä viitteitä.

Jatkossa kaikki verkko-opetukseen liittyvät blogikirjoitukseni löytyvät blogistani aihetunnisteella eSosionomi. 

Palaillaan asiaan.

Musta ja välinpitämätön verkkoneuvottelun videoikkuna?

Katsekontakti on äänen rinnalla ihmisten välisen aidon kohtaamisen tärkein elementti. Jos ihminen istuisi pussi päässä perinteisessä neuvottelussa, pitäisimme häntä outona ja välinpitämättömänä muiden seurasta. Samanlainen kokemus meille saattaa tulla verkkoneuvottelusta ilman kameraa, "mustan takaa".        

Siksi ole koonnut oman päivittäisen opetustyöni ja kollegoiden kanssa käymieni verkkoneuvotteluiden perusteella seuraavaan listan erilaisista selityksiä sille, miksi emme saa verkkoneuvottelussa katsekontaktia kaikkien ihmisten kanssa.

Yllättäviä tilanteita toki tulee, mutta meillä on itsellä pääsääntöisesti "avaimet hyvää verkkoneuvotteluun omissa käsissämme". Käyttäkäämme niitä, muotoilkaamme etätyöstä entistä parempaa.

Mitä tarkoittaa musta videoikkuna?

• heikko, Koronaa edeltävän ajan vanhanaikainen verkkoyhteys
• aikansa elänyt tietokone
• viesti etätyöpisteesi päivitystarpeesta
• huolimaton ja muistamaton neuvottelukumppani
• lapsiperhearjen raskauttama opiskelija ja kollega
• kokematon videolla esiintyjä, (joka myös saattaa olla jatkossakin kokematon)
• ihminen, jolla on tärkeämpääkin tekemistä kuin katsoa sinua
• ihminen, joka ei ole ehtinyt vielä työpaikalta kotiin, tai päinvastoin
• ihminen, joka käyttää mobiililaitetta
• ihminen joka priorisoi esim. sähköpostien lukua verkkoneuvottelusi sijaan
• hermostunut, väsynyt kollega joka haluaa olla rauhassa muiden katseelta
• ihminen joka haluaa muiden uskovan tai kuvittelevan sinun olevan mukana videoneuvottelutapaamisessa
• hybridi osallistuja, video päällä - video pois: välillä lähettää lapsia kouluun, hoitaa lasta tietokoneella, avaa oven putkimiehelle, kertoo puolisolle ostoslistan, syö kokouksessa

Joskus aito kohtaaminen etätyössä ei ole mahdollista. Siksi joskus on ihan hyvä ratkaisu myös siirtyä verkkoneuvottelutyöhön työnantajan osoittamaan työpisteeseen konttorille.

Kaikille etätyöntekeminen ei ole mahdollisuus, vaan jotain muuta.

Ps. Kerro lisää kokemuksistasi vaikka kommenttikentässä tai Twitterin puolla. Lisää tänne kaikki uudet näkökulmat.

• "ei jaksa kammata hiuksia"

Opettajuus 2021

Paljon puhutaan käänteisestä oppimisesta, mutta mitä se ihan oikeasti on? Olenkin seuraavaan tiivistänyt oman viiden vuoden kokemukseni perusteella mitä ovat käänteisen oppimisen keskeiset elementit

1 Opetuksen suunnittelu

• Tapahtuu aikaisemmat kokemukset, opetuksen arviointi ja käytössä olevat resurssit huomioiden
• Opettaja tekee, aikaisemmat opiskelijan kokemukset merkittävässä roolissa
• Tähän pitää löytää enemmän aikaa

2 Opetuksen toteutus ja opiskelijanohjaus

• Itsenäisen opiskelun vaihe. "Opiskelija lähtee valmentajan ohjeiden mukaan oppimisen juoksulenkille ja jumpalle". Yksilö oppii. Valmentaja ohjeistaa, tukee ja motivoi.
• Tiimiopiskelun vaihe. "Ketjun liiderin johdolla yhteispeli ja osaamista hiotaan porukalla kuntoon". Tiimi oppi yhdessä ja tukee yksilön oppimista. Valmentaja varmistaa tiimin toimintakykyä.
  
• Oman ja tiimin oppimisen varmistamista ryhmässä. Valmentajan johdolla mennään testaamaan ja hiomaan omia tietoja ja taitoja ison ryhmän kanssa. Tiimi saa varmistusta ryhmältä oppimisestaan ja tukee yksilön oppimista. Valmentaja auttaa asioiden konkretisoimisessa esimerkkien ja oleellisten asioiden löytämisessä.
• Itsenäisen kertaamisen ja osaamisen syventämisen vaihe, mahdollinen tiimin tuki. Yksilötaidot kuntoon, kertaaminen. Yksilöllinen kehittyminen ja mahdollinen tiimin tuki. Valmentajalta saa myös kysyä.
• Palaute omasta osaamisesta. Osaamisen testaus ja osoittaminen. Yksilön pääoma.
• Opetuksen toteutuksen vaiheessa luennointi pitää aktiivisesti lopettaa
• Kaikki opettajan työn painopiste tulee keskittää tiimi- ja yksilövalmentajuuteen.
• Luentomateriaalituotanto hoidetaan verkkotekstien, videoiden ja podcastien avulla.
• Myös erilaisten oppimispelien ja tekoälyn kehittäminen tulevaisuudessa keskeistä

3 Opetuksen arviointi

• Opiskelumenestys
• Opiskelijapalaute
• Opettajan oma-analyysi

Mikä piti tehdä toisin?

Pedagogisten kehittäjien ja  konkariopettajien ajatuksia muutostarpeista ja teoista parempien oppimisympäristöjen muotoilemiseksi

Uudet pedagogiset ratkaisut aina epäilyttävät. Kaikki ei mene uraauurtavissa kokeiluissa heti nappiin, mutta ei asiat mene ihan nappiin myöskään perinteisissä tunnustetuissa opetus- ja opiskeluratkaisuissa.

Haluaisinkin olla omalta osaltani käynnistämässä vuoden 2021 aikana rehellistä, konstailematonta podcast- ja videoitujen haastatteluiden sarjaa, jossa keskustellaan erityisesti kokeneiden kehittäjäopettajien kanssa siitä, milllaisia haasteita uudet pedagogiset mallit ovat tuoneet opiskelijan ja opettajan arkeen ja miten opettaja on lähtenyt tästä "itsereflektion ja palauteturbulenssista" kohti uusia kehittyneempiä ratkaisuja, kohti parempaa valmentajuutta ja parempaa pedagogisten prosessien hallintaa. 

Tällä hetkellä sarjan työnimi on - Mikä piti tehdä toisin?. Palataan asiaan.

eSosionomi

Käytin eSosionomi sanaa ensimmäisen kerran vuonna 2017. Meillä oli Turun ammattikorkeakoulussa alkamassa syksyllä 2017 uusi, kokonaan verkossa toteutettava sosionomi (AMK) tutkinto.

Olin uskonut jo 20 vuotta, että tutkintoja voi suorittaa verkossa. Käsite eSosionomi symboloi itselleni sosiaalialan ammattilaista, joka pystyy hyödyntämään maksimaalisesti työn laadun, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden nimissä tietoverkon tarjoamia mahdollisuuksia.

Blogissani kirjoitan verkko-opetukseen liittyvistä teemoista aihetunnistella eSosionomi

JuhanPodcast

Klikkaa kuvaa ja siirry kuuntelemaan JuhaPodcast-sarjaa. Kuuntele kokemuksiani ja näkemyksiäni verkko-opinnoista ja digitaalisesta kohtaamisesta.

Otan Zoom-verkkoneuvottelun kaikkien tuutorryhmieni käyttöön keväällä 2020

Otan Zoom-verkkoneuvottelun kaikkien verkkotutkintoa suorittavien tuutorryhmieni käyttöön. Ensimmäisenä vuorossa on PSOSS19V Juhan tuutorryhmä 13.2.2020 alkaen.

13.2. Aamun kokemus oli yhteisöllisesti katsoen oikein hyvä. Olimme kaikki paikalla ja yhtä aikaa. Skype-tyyppinen kuvien vaihtelu oli poissa. Samoin rajoitettu videokuvalla osallistujien määrä. Kaikki läsnä, yhdessä. Yksi opiskelijoista sanoikin, että Zoom-käyttäjäkokemus ei ole mitään "hengailua", kuten hän Skype-neuvottelua kuvasi.

Turku AMK sosionomi (AMK) verkkotutkintoryhmän (PSOSS19V) Zoom-verkkoneuvottelun pilotti alkoi tänään 11.2.2020

Zoom-verkkoneuvottelu-välineen pilottikäyttökokeilu alkoi Turun ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) koulutuksessa 11.2.2020.

Zoom-verkkoneuvottelua käytetään opintojaksolla 7081239 Suunnitelmallinen asiakastyö ja palveluohjaus yhdessä verkkotutkinto PSOSS19V opiskelijoiden kanssa.

Opintojakso alkoi kirjautumisella, havainnot: 1) Zoom-laajennuksen lataus oli onnistunut hyvin. 2) Kaikki opiskelijat pääsivät alkuhämmennyksen  jälkeen (hämmennystä muutamalla 2-4 opiskelijalla) mukaan palaveriin.

Käyttötapa ja havainnot: 1) Tilaa käytettiin koko kurssin yhteisöllisenä opiskelijatapaamisena. 2) Kaikki samanaikaisesti videolla ja äänellä näytöllä. 3) Kokemus oli opiskelijoista hieno, koko luokka samanaikaisesti elävinä koolla ensimmäistä kertaa elokuun 2019 jälkeen. 4) Opiskelijoiden kokemukset: kuvan laatu hyvä, video liikkui moitteettomasti (käsiterveyhdystesti) ja samoin ääni.

Jaettiin näyttöä, havainnot: 1) Toimii hyvin, monipuolinen valintamahdollisuus mitä jakaa. 2) Jokainen saattoi säätää jakamisen rinna omalla näkymän, näkyykö esim. vain puhuja tai vaikka koko ryhmä.

Muuta: 1) Erillisiin ryhmätyöhuoneisiin siirtymistä emme vielä osanneet, selvitettävä. 2) Aikarajoitus 40 minuuttia minulla vielä päällä (en ollut hyväksynyt laajennusta). Tämä tuli kuntoon iltapäivällä, joten voimme jatkaa käyttöä Zoomissa ensi tiistaina.

Zoom opetuskäytön pilotti alkaa 11.2 verkkotutkintoryhmällä PSOSS19V

Toisin kuin olin aikaisemmin suunnitellut, toteutankin keväällä 2020 Zoom-verkkoneuvottelupilotin kokonaisella PSOSS19V-ryhmällä (25 opiskelijaa) ja normaalilla teoriaopintojaksolla.

Päädyin tähän, koska Zoom-verkkoneuvottelun integraatio on tulossa vuonna 2020 käyttöön otettavaan uuteen verkko-oppimisympäristöömme ja tarve saada erityisesti kokonaan verkossa opiskelevat sosionomi (AMK) opiskelijat autenttisemman verkkovuorovaikutuksen ja kohtaamisen piiriin on kasvanut. Lisäksi toimin 11.2 alkavalla jaksolla opintojakson ainoana opettajana.

Zoom-verkkoneuvotteluvälineen pilottikäyttökokeilu alkaa Turun ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) koulutuksessa 11.2.2020. Verkkoneuvotteluvälinettä kokeillaan opintojaksolla 7081239 Suunnitelmallinen asiakastyö ja palveluohjaus yhdessä verkkotutkinto PSOSS19V opiskelijoiden kanssa.

Opiskelijoita on informoitu Zoom-verkkoneuvottelu-pilotin alkamisesta. He ovat saaneet ohjeet verkkoneuvotteluun kirjautumisesta ja zoom-sovelluksen lataamisesta. Kokeiluun on varattu aikaa 40 minuuttia 11.2 klo 8-8.40. Jos väline toimii opiskelutilanteessa  tarkoituksenmukaisesti, jatkamme koko kahden tunnin session Zoomissa ja tiistain jälkeen koko jakson edelleen Zoomia hyödyntäen.  Jos käytössä on ongelmia, siirrymme viimeistään 8.40 tuttuun Skype for Business-verkko-neuvotteluun.

Verkkoneuvottelun alun ongelmatilanteita varten olen sopinut ryhmän kanssa, että heillä on vuosikurssin whatsupp käytössä tukitarpeita varten. Mitään erityistä koulutusta asian suhteen ei ole ollut ja itsekin olen toiminut Zoom-kokouksissa lähinnä kokoukseen osallistuja roolissa. Oman kokemuksin turvin uskallan lähteä liikkeelle. Tiedän, vain tekemällä oppii.

Raportoin kokeilun alkamisesta ja sen alkutunnelmista 12.2 blogissani.

Raportointi löytyy blogistani jatkossa aihetunnisteella #zoom tai #zoomstart2020 tai linkistä http://www.juhaknuuttila.fi/search/label/zoomstart2020

Teams- ja Zoom-verkkoneuvottelut Turku AMK opetukseni kokeilukäyttöön keväällä 2020

Microsoftin Skype for Business verkkoneuvottelujärjestelmä on poistumassa ja Microsoftin Teams korvaa Skypen virtuaalikokousten työkaluna.

Myös Zoom-järjestelmällä toteutetuista virtuaalineuvotteluista on ollut rohkaisevia kokemuksia mm. eAMK-yhteisössä sekä Turun ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön pilotti- ja koekäyttäjillä.

Turun AMK:n Sosionomi (AMK) verkkotutkinto on tullut jäädäkseen, tarve kehittää sosiaalista toimintaa digitaalisissa oppimisympäristöissä ja sosiaali- ja terveysalan työssä on iso. Verkkotutkintojen kohdalla suurenevat sisäänottoryhmät haastavat yhteisöllisyyden ylläpitämistä ja kehittämistä verkko-opiskelija yhteisöissä. Skype-verkkoneuvottelujärjestelmä ei palvele enää mm. isojen opiskelijaryhmien sosiaalista toimintaa ja yhtäaikaista videoneuvottelu-yhteyttä. Myös tilallisten virtuaalioppimisympäristöjen hyödyntämistä olisi syytä jossain vaiheessa lähteä kokeilemaan.

Näistä lähtökohdista otan keväällä 2020 pilotti- ja kokeilukäyttöön Turku AMK Sosionomi (AMK) verkkotuutoroinnissa omilla tuutor-ryhmilläni sekä Teams- että Zoom-verkkoneuvottelun.

Psosvs18-ryhmällä siirtyminen Skype-käytöstä Teams-käyttöön on luontevaa ja tarpeellista, koska vielä heidän opiskeluaikanaan (2 vuotta jäljellä) Skype-järjestelmä tulee poistumaan.

PSOSS19V-ryhmällä siirryn tuutortoiminnassa Skype-käytöstä Zoom-käyttöön, koska se mahdollistaa Skype-järjestelmää laajemman videoneuvottelukäytön. PSOSS19V-ryhmän koko on 24 opiskelijaa ja omaan tuutorryhmääni kuuluu 12 opiskelijaa.

Käytöönotot alkavat molempien järjestelmien osalta tammikuun toiselta viikolta eteenpäin. Kerron niiden etenemisestä täällä. Blogitekstit löytyvät jatkossa aihetunnisteella ja blogini sisäisellä haulla: k2020skypejazoomkokeilut.

Tervetuloa matkaan.

Tuhoaako digitalisaatio oppimisen?

Helsingin Sanomissa julkaistiin 18.11.2018 artikkeli joka oli otsikoitu "Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi". Itse tietotekniikan hyödyntämistä jo pitkään "harrastaneena" sekä käänteistä pedagogiikkaa ja opettajavalmentajuutta Turun ammattikorkeakoulun Sosionomi (AMK) koulutuksessa kehittäneenä, haluan tuoda esiin omia näkemyksiäni.

Jos tietokoneiden käyttö (lähiopetuksessa) ei ole suunnitelmallista, opiskelijan roolia ja toimintatapaa ajattelun lisäämiseen ei tueta, houkutella, motivoida ja joskus jopa pakoteta ja opettaja ei ota valmentajan eli motivaattorin, palautteen antajan, yksilö- ja ryhmäprosessien tukijan jne roolia, tulos on tämä. 

Ja miksei olisi. Kun sähköiset laitteet on hyvin nopeasti kannettu luokkahuoneisiin, opettajakunta pysyy vaihtelevasti muutoksen vaatimalla tiellä, mikä on myös ymmärrettävää. Tällaiset "emeritus-artikkelit" ja voimakkaasti kehityspsykologiaan kiinnittyvät lähtökohdat jättävät vähälle huomiolle oppimisympäristö-viitekehyksen ja ikävä kyllä myös teknologisen determinismin (ps. katsokaahan puhelimianne) aiheuttaen ikävä kyllä joskus " mitä minä sanoin -efektin " (lehtileikkeitä ilmestyy opettajayhteisöjen ilmoitustauluille). Muutoksen analyysi on kuitenkin aina paikallaan, ratkaisukeskeisyydestä puhumattakaan.

Myös itseohjautuvuuden tukemisessa nähtiin artikkelissa ongelmia. Totta minusta myös on, että oppimisyhteisöissä (akateemisissakin) joko ideologisista syistä tai johtamishaluttomuudesta kuulee ja näkee puhetta, jossa itseohjautuvuus nähdään kovin staattisena ja sisäsyntyisenä behavioristien tukahduttamana yksilön perusominaisuutena. Oman pitkän kokemukseni perusteella näen itseohjautuvuusjanan, jonka keskiarvon alapuolella olevan porukan oppimisen tukemisessa meitä erityisesti tarvitaan, matkalla siihen itseohjautuvuuden unelmaan, jota itsekin kannatan ja siinä näiden 57 vuoden opiskelun aikana yritän itseäni tsempata.

Linkki artikkeliin:

https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html?share=bdd79b7999b87d4a0a75efe2bc30d7d9&fbclid=IwAR1uXAFATh0PCkRSQMvD5lqXZlNzJ7NCmlG7WLXPbmIWiQsho-MiVU3caEI

Psosvs2018 aloittaa verkkotutkinnon opiskelun huomenna

Oppimisen "Protestanttinen etiikka ja Lutherismi " on 1900-lukua.

Kari Uusikylän kirjoittelun (mm. Kari Uusikylä: Koululainen, itseohjaudu surman suuhun!) ja monien kesän ja syksyn koulun muutoskriittisen lehtikirjoittelun innoittamana kommentoin kollegani Facebookissa uuden oppimisen teemaa. 

Ajattelin tuoda ajatuksiani tännekin oman blogini puolelle, vähän editoituna ja yksityisyyssyistä hieman lyhennettynä.

----

Kaikille kyyniköille haluaisin muistuttaa.

Nyt on vaan niin, että meidän on seurattava asiakkaan, teknologian, työn ja toimintaympäristön muutosta. Velvollisuus, oppimisen protestanttinen etiikka ja pakko pitää nyt ihan oikeasti jättää sinne 1900-luvulle (tiedän kuitenkin "epämukavia aineita opettavana", että oppiminen ei on myös tuskaa ja haastamista, pakottamista ja houkuttelemista). Eli niin, aikansa kutakin. Innostus, tarina, yhdessä tekeminen ja motivaatio ovat 2000-lukua. 

Peilaan tässä ihan omia tuoreita kokemuksiani. Esim. 1,5 kuukauden jälkeen palautteet verkko-pohjaisesta Sosionomi (AMK) tiimiopiskelusta, videokameroin, näytöllä ja muillakin välineine jakaen ovat yllättäneet sekä opiskelijat että heitä opettaneet. 

Suoria lainauksia opiskelijoilta

"Positiivinen yllätys, opiskelu soluttautuu osaksi omaa elämää"

"Kutsutaan suoraan olohuoneeseen"

"Kuin samalla paikkakunnalla olisi"

"Tutustuu paremmin kuin perinteisessä"

"Luokkaopiskelua intiimimpää"

"Jotain samaa ja tuttua kuitenkin kuin luokkaopetuksessa". 

Lopuksi Marion-opiskelijan viisas lause liittyen omaan verkko-oppimisen ja opiskelun innostukseensa ja sen rajoittamiseen.

"Ei kukkiakaan voi kastella ämpärillä. Mm. ravinteet huuhtoutuvat". 

Tarvitaan aikaa ja malttia oppimiseen, oli sitten kyseessä "sohva-, digi- tai luokkapedagogiikka". "Sohvalla makoilua voi olla liikaa", verkon tietotulva voi ähkiyttää. Kuitenkin, omasta asiastaan innostuneen opettajan Power Point vyörytysten aika pitäisi olla auttamatta ohi ja menneisyyttä.

----

Osuuspankin eläköityvä johtaja Reijo Karhinen pohtii Helsingin Sanomien 14.10.2017 artikkelissa työelämän ja pankkialan muutosta mm. seuraavasti

”Meillä on jo kiire saada toimihenkilömme ymmärtämään, että taito oppia uutta tulee olemaan aivan keskeistä. Ihmisten pitää herätä siihen, että tätä työtä, jota hän tekee, ei ehkä tulevaisuudessa ole.”