Vuonna 1939 Suomessa varauduttiin pahimpaan. Suomessa sitä on tehty taas vuodesta 2022 alkaen. Tehdään uusia suunnitelmia ja tekoja, joka päivä. Ylen Ilta-uutisissa haastateltiin toukokuussa 2024 suomalaisia ihmisiä, jotka pelkäävät sodan alkamista koko ajan. Nuori opiskelijatyttökin oli hyvin ahdistunut, esitteli varamuonavarastoaan. Hän ei ole varmasti ainoa hamstraaja.
Suomalaisten sotaan liittyvä, turvallisuuden tunteen menettämiseen liittyvä ahdistus ei loppunut Nato-jäsenyyteen. Tutkimusten mukaan nuorten kokema ahdistus on isolta osalta sotaan liittyvää maailmantuskaa ja sitä ei korjata koulutusjärjestelmästä käsin tapahtuvilla muutoksilla tai talousarvion kuluja tai velkaa säätämällä . Tarvitaan politiikkaa ja sen jälkeen tekoja. Yksi tärkeä osa näitä tekoja on yhteistyö muiden maiden kanssa. Isojen, mutta myös pienten maiden (näkisin tällaisiksi alle 10 miljoonaa kansalaista) yhteistyötä tulee kehittää. Olemme vuonna 2024 sotilasliitto Nato:n jäsen. Nato ei ole kuitenkaan mikään henkivakuutus, joka laukeaa sodan tullen turvaksi ”kertakorvauksen” tapaan. Nato on ennemminkin tapaturmavakuutus, jossa tapauskohtaisesti avun tarpeen arvioijana tulevat olemaan sekä vakuutettu Suomi että turvatakuita lupaava puolustusliitto. Naton yhtenäisyyden ja tulevaisuuden turvaamisen varmistaminen voi myös mennä jonkun yksittäisen pienen jäsenmaan kansallisen edun edelle. Ja jos sitä apua saadaankin, ei se pelkästään meidän suvereniteettiamme vahvista. ”Ilmaista lounasta” ei oikein pakkaa olemaan.
Suomen puolustusvoimien pitää olla kunnossa jatkossakin ja niitä pitää myös kehittää. Jokainen ajatteleva nuori tajuaa, että meitä on kansakuntana vaivaiset 6 miljoonaa. Pelkästään toisessa maailmansodassa Saksa ja Venäjä uhrasivat ”sodan alttarille” Suomen väkilukuun verrattuna moninkertaisen määrän sotilaita. Jokainen pieni ja iso neuvottelupöytä onkin meille myös yhtä tärkeä. Ehkä pienten liittoumien pitää nousta vielä entistä isompaan rooliin EU-politiikassakin.
Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi kovin helppoa tuudittautua lapsen uskoon ja keskittyä vaan oman kotivaran varmistamiseen. Nato sitten hoitaa loput. Kyllä tämä juttu pitää olla meidän ja eurooppalaisten omissa käsissä. Loppupeleissä USA:n näkökulmasta ”pelilaudalla” ja Euroopan rinnalla ovat yhtä tärkein maailmanpolitiikan osina esim. Latinalainen Amerikka, Kiina ja Lähi-Itä.
Siksi äänestän EU-vaaleissa 2024.
Luettelo Euroopan maista asukasluvun mukaan
Juha Knuuttila
VTM, AMK-lehtori, sosiaalityöntekijä
Kuva: Pixabay CC
