L E H T O R I > T Y Ö V A P A A L L A : PERJANTAINA 15.10
Translate this blog into your own language. Choose your native language from the google translate menu above.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointialue. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvinvointialue. Näytä kaikki tekstit

3.10.2021

Hyvinvointialue ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto - 2031

Olen tänään 3.10.2021 60-vuotias. Vuonna 2031 ikäluokkani täyttää 70 vuotta. Millainen voisi vuonna 2031 olla tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto? Miten asian näen tällä hetkellä sosiaalihuollon asiantuntijana, varsinais-suomalaisena, turkulaisena ja tulevana ikäihmisten palveluiden käyttäjänä?

Seuraavassa pohdin asiaa erityisesti käsillä olevan hyvinvointialueisiin perustuvan sote-mallin ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustarpeiden näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat ihmisen luo

Terveyspalvelut on järjestetty perinteisesti keskitetysti ja asiakkaan on pitänyt löytää ne. Tulevaisuudessa palvelujen tulee toimia asiakaslähtöisesti. Palveluja on pystyttävä tuottamaan runsaasti myös haja-asutusalueille ja asiakkaan kotiin. Vain perustelluista syistä asiakkaan tulee siirtyä fyysisiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin palveluja hakemaan. Digitalisaation ja tietojärjestelmien hyödyntäminen ottavat vasta ensi askelia asiakaslähtöisten palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut saavuttavat kuntalaisen omaishoidon, kolmannen sektorin, yritysten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöllä. Tätä varten jokaisessa kunnassa ja isojen kuntien "syrjäisemmilla alueilla" tulee olla myös aluepalveluista vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste, joka tuntee myös paikalliset tarpeet ja voimavarat. Toimipiste mahdollistaa ja varmistaa myös lähihoivan sekä terveydenhuollon lähipalvelujen järjestämisen. Sote-keskus on yhtä lailla "lähipalveluita ja paikallista osallisuutta varmistava tahtotila" kuin jotain fyysistäkin.

Sote-ammattilaiset mukaan sote-palveluiden ja asiakastyön kehittämiseen 

Uusien sote-palveluiden kehittämisessä sote-ammattilaiset - mm. lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat - tuntevat tavallisen lapsiperheen mutta myös erityistä tukea tarvitsevien kuntalaisten arjen tarpeet sekä palveluihin liittyvät "karikot". Siksi sote-työntekijät ja eri ikäiset kuntalaiset on otettava nykyistä paremmin palveluiden sekä uusien palveluratkaisujen suunnitteluun. Vaikka meillä on ikäihmisten palveluja toteuttamassa erittäin koulutettu ammattikunta, meidän ammattirakenteemme on hyvin staattinen. Onko ihan välttämätöntä, että tulevaisuudessakin yhden työntekijän arki koostuu ainoastaan kaikkein vaikeimmin autettavien ikäihmisten kanssa tapahtuvasta työstä? Eikö työnkuvia voisi jo  monipuolistaa, eletäänhän vuotta 2021?

Digitalisaatio ja etätyö on vuonna 2021 työelämän arkea. Digitalisaatio tuo myös uusia ja meidän vielä ymmärtämättömiäkin mahdollisuuksia joustavoittaa myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työtä työhyvinvoinninkin näkökulmasta. Digitalisaatio ja virtuaalinen kohtaaminen ovat jo nyt vuonna 2021 mahdollistaneet  ottaa uusia askeleita uudenlaisen ja kustannustehokkaan moniammatillisen työntekemisen kulttuurissa.

7.7.2021

Miten omalta osaltani aion tehdä sosiaalihuollon tehtäväkenttää näkyvämmäksi?

Olen Juha Knuuttila. Toimin lehtorin Turun ammattikorkeakoulussa. Olen koulutukseltani laillistettu sosiaalityöntekijä ja  ammatillinen opettaja. Koulutan sosiaalihuollon työkentälle sosiaalialan ohjaajia, tutkintonimikkeellä sosionomi (AMK).

Blogitekstini 6.7.2021 sosiaalihuollosta ja sen asemasta sote-uudistuksessa herätti sosiaalityön ammattilaisten keskuudessa keskustelua. Aloin blogitekstini kirjoittamisen jälkeen miettiä, mitä ihan konkreettisesti sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja muu sosiaalihuollon parissa työskentelevä ammattilainen, opiskelijakin voisi omalta tontiltaan tehdä. 

Sosiaalihuollon on tultava tulevina kuukausina ja vuosina sote-uudistuksessa näkyväksi. Tämä edellyttää, että jokainen sosiaalihuollon ammattilainen tekee sosiaalihuollon edustajana itsensä myös näkyvämmäksi. Meillä ei ole työhön liittyen korvin ja silmin arjessa havaittavia työvälineitä, kuten mediheliä, jumppapalloa tai hammasharjaa. Siksi ajattelen, että suurimman osan meistä on pistettävä sosiaalihuollon puolesta näin urheilutermein ilmaistuna ”enemmän omaa kroppaa likoon”. Puhuttava, kerrottava ja/tai kirjoitettava sosiaalihuollosta.

Oman ”sosiaalihuolto-identiteetin” rakennus on aloitettava itsestä, omasta työstä ja työnkuvasta. Kohtaamamme ihmiset - yhteistyökumppanimme, tulevat ammattilaiset ja asiakkaammekin - ansaitsevat ja tarvitsevat kohujuttujen sijaan meiltä jokaiselta henkilökohtaisen hissipuheen työstämme. Omalta kohdaltani sitä tiivistinkin sitä 6.7 kirjoituksessani. 

Sote-uudistuksen näkökulmasta eletään tulevana syksynä tärkeitä hetkiä. Uudet kunnanvaltuustot aloittavat toimintansa, samaan aikaan kun jo aloitetaan hyvinvointialueiden päätöksenteko- organisaatioiden rakentamista. Koska itse edustan puoluejäsenyyteni kautta omaa viiteryhmääni, aion olla yhteydessä kotikuntani kyseisen puolueen valtuutettuihin. Teen heille oman asemointini sosiaalihuollon kenttään ja tarjoa heille mahdollisuuden saada kauttani lisätietoja mm. sosiaalialan koulutuksesta sekä meiltä valmistuneiden työstä sosiaalihuollon palvelutehtävissä. Vaikka yhteydenottoni ei johtaisikaan sen suurempaan vuorovaikutukseen, olen omalta osaltani tehnyt sosiaalihuolto ja sosionomi (AMK) työtä tutummaksi päättäjille.

Syksyn aikana puolueet aloittavat myös ehdokkaiden kalastelun hyvinvointialuiden päättäviin elimiin. Millaisia ovat hyvinvointialueen vaaleissa ehdokkaaksi asettuvat varsinaissuomalaiset tai hämäläiset, se jää nähtäväksi. Sosiaalihuollon ammattilaisten asettuminen ehdolle hyvinvointialueiden päätöksentekoon on myös välttämätön edellytys sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaalihuollon näkökulmasta. Uskoisin, että sote-asioihin keskittyvä valtuusto on aika erilainen kuin perinteinen kunnan toimielin. Siellä olisi mahdollisimman monen sosiaalihuollon ammattilaisen hyvä syy olla läsnä. Kiehtovan, ihan uuden äärellä nyt ollaan. Sosiaalihuollossakin.

Päivitetty 4.10.2021. Syyskuussa 2021 otin omalla poliittisella urallani uuden askeleen. Ilmoitin kiinnostukseni Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuuston ehdokkaaksi. Vaalit pidetään tammikuussa 2022.

6.7.2021

Töissä sosiaalihuollossa, sosiaalihuollon palvelutehtävissä

Olen Juha Knuuttila. Toimin lehtorin Turun ammattikorkeakoulussa. Olen koulutukseltani laillistettu sosiaalityöntekijä ja  ammatillinen opettaja. Koulutan sosiaalihuollon työkentälle sosiaalialan ohjaajia, tutkintonimikkeellä sosionomi (AMK).

Haluaisin omalta osaltani ja omasta näkökulmastani tuoda esiin omia kesäisiä ja kesäloma-ajatuksiani teemalla "näkymätön sosiaalihuolto".

Aika yleinen keskustelunaihe erityisesti sosiaalityöntekijöiden huulilta luettuna on sosiaalityön ja sosiaalihuollon asema sote-uudistuksessa. Sosiaalisessa mediassa viitataan lehtihaastatteluihin ja kommentteihin, joissa mm. poliitikot puhuvat korostetusti terveydenhuollon uudistuksesta, unohtaen sosiaali-sanan kokonaan.

Olisiko sosiaalityöntekijöiden, sosionomien, sosiaalialan opettajien ja alaa vielä opiskelevien ja muiden sosiaalihuollon palvelutehtävissä toimivien otettava lusikka kauniiseen käteen ja myös katsottava peiliin. 

Meillä on sosiaalihuoltolaki ja meillä on sosiaalihuollon palvelutehtävät. Lainsäätäjä eli kansalaiset kutsuvat edustamaamme sektoria sosiaalihuolloksi. Tällä sosiaalihuollolla ja sitä edustavilla laillistetuilla ammattihenkilöillä on heille määritellyt yhteiskunnalliset palvelutehtävänsä ja näiden palvelutehtävien toteuttamiseen liittyvät sosiaalipalvelut, työvälineet ja menetelmät.

Meidän ammattilaisten kentällä on selkeytettävä viestintää. Puheet hyvinvointipalveluiden tarjoamisesta, sosiaalialasta, sosiaalipuolesta, rinnalla kulkijuudesta, osallistamisesta ja voimauttamisesta ovat työhömme liittyviä työskentelytapoja, päämääriä ja arvoja. Niiden kautta on turha rakentaa brändiä, joka selkeyttää sosiaalihuollon roolia sote-uudistuksen yhteydessä. Lääkärinkin työ saa imagonsa valkoisen takin ja stetoskoopin kautta, ei lääkärin etiikan sanoista.

Meidän täytyy uskaltaa puhua terävästi ja tiiviisti sosiaalihuollosta, sosiaalihuollon palvelutehtävistä sekä sosiaalihuollon ammateista. Vaikka jokainen alan ihminen tietää, että sosiaalihuolto sanalla on alan historiaan liittyviä rasitteitaan, ei asian vankina pitäisi olla enää vuonna 2021. Sana sosiaalihuolto elää marginaalissa siksi, etteivät alan toimijat avaa sitä, käytä sitä arjen puheessaan isoon ääneen.  

Olen omalta kohdaltani lähtenyt selkeyttämään viestiä omasta työstäni. Se helpottaa sekä itseäni että muita. Eivät he tiedä yhtään mitään (edes sairaanhoitaja vaimoni) sosiaalihuollosta ja jos jotain tietävätkin, tieto on historiasta tai iltapäivälehtien lööpeistä.

Oma tiivistelmä työstäni on seuraavanlainen. "Toimin lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa. Oma työ- ja asiantuntijuuskenttäni on sosiaalihuolto ja työtäni sosiaalihuoltoon liittyvä opetustyö sosionomi (AMK) koulutuksessa. Sosionomi (AMK) työskentelee lapsiperheiden, lastensuojelun, työikäisten, iäkkäiden, päihdehuollon ja vammaispalveluiden palvelutehtävissä. Heidän työtehtäviään ovat mm. perhetyöntekijä, lastenkodin ohjaaja, työhönvalmentaja, asumispalveluohjaaja, päihdeohjaaja ja ohjaajan tehtävät kehitysvammaisten asumispalveluissa."

Mietipä omalta osaltasi. Mikä on suhteesi sanaan sosiaalihuolto? Miten kerrot työstäsi läheisillesi? Miten kerrot sosiaalihuollosta muille ammattilaisille? Miten tiivistät oman työsi?