Tmi Juha Knuuttila - SVR Campus - sivu
Päivitetty 15.7.2026
1. MINÄ JA SOSIAALINEN VIRTUAALITODELLISUUS
Joku sanoisi minua haaveilijaksi, filosofiseksikin. Varmaan ovat oikeassa. Itse pidän itseäni myös uteliaana ja herkästi innostuvana. Äitini istutti minuun uteliaisuuden ihmistä ja inhimillistä toimintaympäristöä sekä yhteiskunnallisia asioita kohtaan.
Uteliaisuus on leimannut minua opettajan urallani. Olen kollegoideni tapaan kiinnostunut opetuksesta, opiskelijoista ja oppimisesta. Erityisen leimallista opettajan urallani on kuitenkin ollut päivittäinen uteliaisuus ja kiinnostus oppimisympäristön kehittämiseen ja teknologian tuomiin mahdollisuuksin. Olenkin ollut erityisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana monessa erilaisessa oppimisympäristöjen muotoilu-projektissa mukana.
Vuonna 2009 tutustuin ensimmäistä kertaa käytännössä sosiaaliseen virtuaalitodellisuuteen. Seikkailimme suomalaisten korkeakoulujen kollegoiden kanssa Second Life - virtuaalitodellisuusympäristössä. Teimme myös 2010-luvun alussa ensimmäisiä kokeiluja yhdessä opiskelijoiden kanssa. (Ohessa muisto noilta SecondLife-ajoilta).
2. KOULUTUS SIIRTYY VIRTUAALITODELLISUUTEEN
Syksyllä 2017 alkoi Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja kasvatusalan yksikössä Suomen ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettava sosionomi (AMK) koulutus. Koulutus on ollut menestys, mutta vuonna 2025 monet asiat haastavat verkkopedagogiikkaa. Koulutusmarkkinat globalisoituvat ja paikkariippumaton koulutus kasvattaa räjähdysmäisesti suosiotaan. Pelkästään verkkoneuvottelutapaamiset laadukkaastikin järjestettynä eivät kuitenkaan korvaa luokkahuonemaailmaa, jonka aika 2020-luvun ihmisen ajankäytön ja yhteiskunnallisten resurssien suuntaamisen näkökulmasta on alkanut tulla tiensä päähän.
Tarvitsemme mukaansa tempaavampia, luokkahuonetta ja koulua simuloivia paikkariippumattomia oppimisympäristöjä. Opiskelijoiden yhdessä oleminen ja tekeminen pitää olla jotain "väkevämpää", ei ainoastaan luokkakohtaamisia nykyää korvaava verkkoneuvotteluistunto Teamsissä tai Zoomissa?
Ammatillisessa opiskelussa ja oppimisessa, erityisesti toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa, korostetaan 2020-luvulla inhimillisten (vuorovaikutustaidot) ja teknisten taitojen ("silmien ja kätten taitojen") oppimisen keskeisyyttä. Tällaisia taitoja tuotetaan työelämän kanssa yhdessä tehtävissä projektiopinnoissa, harjoittelujaksoilla ja simulaatio-oppimisen kautta. Erityisesti simulaatio-oppiminen on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana.
Työelämäsimulaatioiden tuottaminen (esim. lentokoneella lentämisen opettelu tai haastavissa asiakastilanteissa selviytymisen kokemuksen tuottaminen) vaatii kuitenkin perinteisissä koulu- ja luokkahuoneympäristöissä isoja laitteistoja tai roolinäyttelijöitä. Vaikka tällaisia laitteita tai tiloja oppilaitoksissa olisikin, ne eivät ole enää verkko-opiskelijan saavutettavissa. Simulaatiotilojen käyttö ei ole kustannustehokasta (tilojen fyysinen ylläpito, tilavarauksien hoitaminen, tiloihin siirtyminen ja tilojen käytön rajallinen kapasiteetti). Digitaaliset simulaatiot tukisivat paremmin myös jatkuvaa oppimista. Tilat olisivat kenen tahansa oppijan joustavassa käytössä ja simulaatiotiloja voitaisiin käyttää 24/7 periaatteella.
2020-luvun loppupuolella verkko-oppimisympäristöjen kehitys on tulossa uuteen vaiheeseen. Tekoäly oppimisen tukena ja tekoälyn hyödyntäminen virtuaalitodellisuuden oppimisympäristöjen muotoilussa avaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet simulaatio-oppimiselle. Teollinen virtuaalitodellisuus, laitteiden hypistely ja käyttökoulutus alkaa olla jo laajemminkin tuttua. Sen sijaan virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen psyko-sosiaalista asiakaskohtaamista simuloivana oppimisympäristönä vielä suurimmalla osalla ihmisistä käsityskyvyn ulottumattomissa.
Itse näen, että sosiaalinen virtuaalitodellisuus on jo pian kaikkien käsillä. Olen todennut: "hyvien pitää olla aktiivisempia verkossa, pahat ovat siellä jo, virtuaalitodellisuudessakin". Yhteiskuntatieteilijänä, sosiaalityöntekijänä, lehtorina ja työurani jälkeen ammatinharjoittajana haluan olla mukana pelissä ja kehittämässä sosiaalisen virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä koulutuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla.
Olen kehittämässä kumppanieni kanssa sosiaalisen virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä uuden sukupolven digipedagogisena oppimisympäristönä ja oppimisen tukena. Mm. Turun ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) verkkotutkinto-opiskelijat ovat ottaneet vuosien 2023-2024 aikana uteliaan innostuneesti vastaan Glue SVR-yhteistyöympäristössä toteutetun SVR-messukonseptin ja siihen liittyvät pilotit. Voit kuunnella Spotify Putkiradion podcastista VR-messukonseptin luoneiden opiskelijoiden neljä podcast-jaksoa heidän kevään projektistaan.
SVR-messukonseptia kehitettiin edelleen keväällä keväällä 2026. Voit lukea kevään SVR Expo -messuista lisää tästä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti