Anu Jääskeläinen on tutkinut Pro Gradu-tutkielmassaan (2015) erilaisten ammattien tulevaisuuden osaamisvaatimuksia:
"Digitalous ja korkeakoulutus-projektiin toteutettu pro gradu-tutkielma pyrki selvittämään, miten työn sisältö muuttuu, ja mitä se tarkoittaa osaamisen tarpeille keskittyen viiteen eri ammattiin. Nämä ammatit ovat liiketoimintaosaaja, teknologian kehittäjä, korkeakouluopettaja, hoitoalan ammattilainen sekä tietoturva-asiantuntija."
Olen seuraavaan poiminut Pro Gradu-tutkielmasta tehdystä Elinkeinoelämän Keskusliiton tiivistelmästä korkeakouluopettajan osaamiseen liittyviä haasteita ja muutossuuntia:
- Massaluennot (puhuva pää) eivät ole enää kilpailukykyisiä
- Tarvetta on henkilökohtaiselle ja interaktiiviselle opetukselle, jossa digitalisaatio, digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt ovat keskeisessä roolissa
- Opettaja on keskustelun ja oppimisen fasilitoija
- Opetus muuttuu sulautuvaksi opetuksesksi (blended learning) ja käänteiseksi oppimiseksi (flipped classroom)
- Tarve henkilökohtaiselle palautteenannolle ja ohjaukselle lisääntyy
- Teknologian hyödyntäminen oppimisen arvioinnissa lisääntyy
- Opettajalta vaaditaan entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä ja tunneälyä
- Opettajan tulee hallita substanssialueensa, analyyttisen ja kriittisen ajattelun osuus opettajan työssä opiskelijoiden kanssa korostuu
- Tekoäly mahdollistaa laadukkaampaa oppimateriaalien ja opetuksen suunnittelua sekä tuo paremman kyvykkyyden mitata oppimisen laatua ja eri metodien vaikuttavuutta
- Opettajien pitää uskaltaa kokeilla erilaisia opetus- ja oppimisympäristöratkaisuja yhdessä kollegoiden kanssa
- Opiskelijoiden osaamisen jakamista opettajan tukena tulee kehittää
- Korkeakoulujen yhteistyötä ja erilaista osaamista tulee jakaa ja hyödyntää opetuksessa, mm. vierailuluennot ym. kautta
Anu Jääskeläisen luettelon perusteella haluan nostaa itse esiin muutaman asian.
Vaikka käänteinen oppiminen on laajentunut korkeakouluissa, on yhä olemassa vastavoimia ja näkemyksiä siitä, että luento-opetusta pitäisi lisätä. Itse olen sitä mieltä, että sitä on esim. omalla työpaikallani riittävästi. Opettajien fasilitointitaitojen, palautteenanto- ja ohjaustaitojen kehittyessä myös opiskelijakokemukset moderneista oppimisympäristöistä paranevat.
Anu Jääskeläisen raportissa korostuu hyvin henkilökohtainen kontakti oppijaan. Opettajan työn resurssoinnin takia yhä useammin hyödynnetään myös vertaisryhmää (muita opiskelijoina) yksittäisen oppijan osaamisen kehittymisen tukena. Ryhmätöitä kohtaan mm. lokakuussa 2025 Ylen uutisoinnin kautta noussut kritiikki kertonee siitä, että ryhmä- ja tiimityön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on vielä kehitettävää.
Lähde:
Digitalous ja korkeakoulutus - työn muutos ja tulevaisuuden osaamistarpeet
Pro Gradu-tutkielman referaatti
Aino Jääskeläinen