Juha Knuuttila

Select Language

Hae tästä blogista

15.2.2019

JOS SOTE-UUDISTUS EI TOTEUDU, MITENKÄS YKSITYISTÄMINEN?

Jos SOTE-uudistus ei toteudu yksi terveysalan suurimmista suomalaisista yrityksistä Terveystalo arvioi tilannetta tilipäätös-tiedotteessaan 2018 seuraavasti.

"Mikäli Sote-uudistus siirtyy, kysynnän uskotaan kasvavan erilaisissa osa- ja kokonaisulkoistuksissa, erityisesti jos kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia ja investointeja rajoittava laki poistuu."

Toinen suuri terveyspalveluiden tuottaja Pihlajalinna kuvaa myös viime vuotta arvioidessaan, ettei kasvun ja tuloksen näkökulmasta ole erityistä uutta näköpiirissä vaikka Sote-kaatuisikin. Perinteisesti Pihlajalinnan on ollut mukana sote-ulkoistuksissa perustamalla yhteisyrityksiä kuntien kanssa.

Eli tiivistetysti, mikäli sote-uudistus menee läpi, kuntien palveluiden yksityistäminen tapahtuu maakunta-tasolla eduskunnan viitoittamalla tiellä ja odotettavissa on laajemmilla maantieteellisillä alueilla tapahtuvia strategisia valintoja palvelutuottajista.

Jos sote-uudistus ei toteudun, Terveystalo ja Pihlajalinna jatkavat yhteistyöneuvotteluja kuntapäättäjien kanssa kuntatason ulkoistuksista. Se miten yksityistäminen edistyy, riippuu siitä rajoitetaanko yksittäisiä kuntia edelleen yksityistämisessä. Mahtaako valtiovallalla olla pokkaa 4 vuoden jahkailun jälkeen jatkaa rajoittamista? Jos kuntapäättäjillä on vapaus valita, kuntapäättäjien mielipide ja kuntien poliittinen kartta määrittä kuntien tekemiä yksityistämisratkaisuja. Toisaalta, jos poliittinen painopiste eduskunnassa siirtyy kovasti nk. perinteisten vasemmistopuolueiden suuntaan, voi valtakunnallisen säätelyn linja jatkua hyvinkin nykyisellä mallilla, ulkoistusta rajoittavana. Silloin lainsäädäntöä saatetaan väljentää, mutta tuskin poistaa.

Jos sote-uudistusta ei synny, häviäjiä eivät liene kunnat tai terveyspalveluyritykset. Sen sijaan tasa-arvoinen palveluiden saatavuus ei mitä ilmeisemmin parane. Myös tiettyjen puolueiden uskottavuus ja vaalimenestys kärsineen. Myös politiikan ja poliittisen järjestelmän uskottavuus saa lisää säröjä.

Miten sitten tilanne menee sosiaalipalveluiden kentällä ja yksityisillä sosiaalipalveluyrityksillä?  

Uskoakseni logiikka menee muuten samalla lailla, mutta uudet sosiaali- ja terveysalan kärkihankkeet voivat vaikuttaa omalta osaltaan mm. lapsiperheiden palvelunäkymiin (vrt. LAPE-hanke) ja kuntien, järjestöjen ja yritysten työnjakoon palveluiden järjestämisessä.