Juha Knuuttila

Select Language

Hae tästä blogista

4.3.2019

SOSIAALIHUOLTO SOTE:N DIGITALISAATIOSSA 1.

Onko sosiaalihuollon digitalisaatio unohtunut?

Olen aika paljon törmännyt viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa pohdintoihin ja protesteihin siitä, miten sosiaalihuollon näkökulma on jäänyt vähälle sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota pohdittaessa.
          Ajattelinkin tämän parahduksen sijaan lähteä vähän tutkimaan mikä on sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta eri sosiaalihuollon palvelutehtävien merkitys ja laajuus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa. Saisiko siitä selitystä sille, miksi sosiaalihuollon teemat ovat olleet vähemmän esillä julkisessa keskustelussa. Siksi ajattelinkin ensimmäisenä tehdä katsausta asiaan Suomen sosiaalimenot 1980-2016 tilastojen kautta.

Digitalisaation toimintaympäristö ja sosiaaliturvan menot vuosina 1980-2016

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut tilastotietoa sosiaaliturvan rahoituksesta
aikavälillä 1980-2016. 36:n vuoden aikana sosiaaliturvan menot ovat yli kymmenkertaistuneet reilusta 6:sta miljardista reiluun 69 miljardiin.

Sairauteen ja terveyteen sekä toimintarajoitteisuuteen liittyvät menot ovat lisääntyneet kumpikin alle kymmenkertaisesti. Vanhuuteen, puolison kuolemaan ja perheisiin ja lapsiin liittyvät kulut ovat lisääntyneet ja kertautuneet jonkin verran enemmän. Sen sijaan työttömyyteen ja asumiseen liittyvät menot ovat yli 20 kertaistuneet. Muuhun sosiaaliturvaan liittyvät menot ovat kasvaneet lähes 45 %. Muuhun sosiaaliturvaan liittyvissä menoissa näkyy hyppäyksenomaisesti vuosi 2016 , jolloin erityisesti maahanmuuttoon ja pakolaishuoltoon liittyvien menojen kasvu räjähti.
   Millaisia johtopäätöksiä voidaan sosiaalimenojen jakautumisen suhteen tehdä mietittäessä digitalisaatiokehitystä sosiaalihuollossa.
          Sairauteen ja terveyteen, toimintarajoitteisuuteen ja vanhuuteen liittyvät kulut muodostavat vuonna 2016 noin 49,9 (49.884 milj.) miljardia euroa koko 69,1 (69058 milj.) miljardin potista. Eli vahvasti yksilön sairauteen, terveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn keskittyvät menot kattavat kokonaisuudesta 72%. Työttömyyteen, asumiseen ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvä kokonaispotti muodostaa vuonna 2016 14% kokonaismenoista ja perheisiin ja lapsiin liittyvät menot vajaa 10% kokonaismenoista.
          Eli sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa vanhuus, terveys, sairaus ja toimintakyvyn rajoitteisiin liittyvät voimavarat ovat alueella, missä asiakkaan fyysiseen toimintakykyyn ja sen heikkenemiseen liittyvät asiat lienevät olevan merkittävässä keskiössä. Näillä alueilla myös tulonsiirtojen määrä lienee merkittävä mm. sairausvakuutus, eläketurva ja kuntoutuksen tulonsiirtojen muodossa. Sosiaalihuollon ydinalueella keskeisillä alueilla perheiden ja lasten, työttömyyden ja maahanmuuttajuushaasteiden (työikäisten palvelut) osuus kokonaisuudesta on 14.594 milj. eli 21% kokonaismenoista.
          Resurssien näkökulmasta digitalisaation painopisteenä suurimpana kokonaisuutena on vanhuus (40%), sen jälkeen tulee terveyden ja sairauden alue (22%). Joka kymmenes euro menee toimintarajoitteiden kanssa "painivien" sekä myös perhe ja lapsipalveluihin.
          Yhteiskunnallisesti merkittävimmät digitalisaatioon liittyvien kustannussäästöjen kohteet ovat varmasti juuri suuret ikäihmisten sekä sairaus ja terveys menoissa. Nämä kaksi aluetta muodostavat lähes 2/3 kaikista kaikista sosiaalimenoista. Siksi onkin aika luonnollista, että digitaalisten sovellusten alueena terveysteknologia muodostaakin suuren osan vallitsevasta sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiopuheesta. Terveysteknologian alueella sairaalateknologian ja fyysistä toimintakykyä mittaava laitteet ja sovellukset ovatkin meillä julkisuudesta ne tutuimmat kehittämisen alueet. Näillä alueilla meillä on myös jo useita globaaleja kotitaloussovelluksia ja  tuotekehitysinnovaatiota, kuten Suunnon ja Polarin liikuntasovellukset ja -laitteet.
          Digitalisaation kehityksessä ovat keskeisellä sijalla olleet sulautettua tietoteknologiaa sisältävät laitteet, jotka ovat erikoistuneet fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen sairaala- ja kotiolosuhteissa. Toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen alueella ei psykososiaalisella työllä ole olemassa tietoteknologiaan liittyviä tuotekehitysperinteitä, vaikka 1990-luvulla alkanut sosiaalisen toimintakyvyn mittaaminen erilaisin perinteisin tiedonkeruun- ja arvioinnin tekniikoin onkin yleistynyt sosiaalihuollon käytännöissä.
          Sosiaalihuoltoon liittyvä psykososiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin maailma on tullut vasta viime vuosikymmenen aikana tietoteknologian keskiöön "sosiaalisen internetin" innovaatioiden ja toimintakäytänteiden myötä. Tutkimusperinteet ovat tällä alueella kovin nuoria ja suurimmat innovaatiot on tehty kaupallisella puolella, yritysten markkinointia ja mainontaa tukevien ilmaisten kuluttajille tarkoitettujen sosiaalisen median sovellusten tuotekehityksen piirissa (esim. Facebook, Twitter , Instagram ja Google).
          Mikä sitten on sosiaalisen toimintakyvyn kehittämisen ja digitalisaation suhde tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysmenoista 70% syntyy 10%:n prosentin asiakassegmentin toimesta. Asiakkaita leimaa usein moniongelmaisuus ja siihen liittyen erityisen tuen tarve. Tuen tulisi olla tulevaisuudessa ennakoivaa ja varhaista puuttumista. Itsehoitoa korostava, "OmaTerveys-näkökulma", edellyttää kansalaiselta kognitiivistä ymmärrystä teknologian hyödyntämisestä ja käytöstä, motivaatiota itsehoitoon, rohkeutta ja uskallusta mennä "sosiaalisesti tervehdyttäviin" tilanteisiin, osallistua osallistuen. Näiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen teemojen toteuttamisessa alan työntekijöiden tulee mennä rohkeasti mukaan erilaisiin toimintaympäristöihin, ideapajoihin sekä tutustua kaupallisen puolen "sosiaalisen sovelluksiin" miettien miten niitä voitaisiin hyödyntää mm. erityistä tukea tarvitsevien asiakasryhmien voimaantumisen ja osallisuuden tukena.
          Haaste on suuri. Olen sanonut jo kauan sitten, että "on rikos jos "hyvä" ei ole sosiaalisessa mediassa paikalla. Paha on jo siellä." Voisiko tulevaisuudessa sosiaalinen media olla täynnä hyvinvointi ja paremman toimintakyvyn trollausta ja trollaajia.