Language

17.6.2024

Varhan moniammatillisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittäminen on yhteistyön paikka

Sanna Marinin hallituksen (2019-2023) aikana perustettiin hyvinvointialueet. Yksi tärkeä osa hyvinvointialueiden kehittämistyötä olivat uudet sosiaali- ja terveyskeskukset. 

Vuonna 2022 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen infopaketissa uusille aluevaltuutetuille kuvataan sosiaali- ja terveyskeskusuudistusta seuraavanlaisesti. "Sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisellä halutaan tarjota asiakkaalle laadukkaampia ja vaikuttavampia palveluita.  Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa saa perustason sosiaali- ja terveyspalveluita. Peruspalveluissa huomioidaan kuntalaisen sosiaaliset suhteet, hänen osallisuutensa, työ- ja toimintakyky sekä kaikki eri sairaudet. Sosiaali- ja terveyskeskus on arjen tukipalvelu hyvinvointialueen asiakkaalle. Sote-keskuksessa toimintatapana on asiakaslähtöisyys. Sote-ammattilaiset yhdistävät osaamisensa sekä toimivat yhdessä asiakkaan parhaaksi. Moniammatillisella työllä tunnistetaan asiakkaiden tarpeet ja asiakas kokee saavansa apua".

Vuonna 2020 julkaistussa valtioneuvosto selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa todetaan, että 10% prosenttia asiakkaista tuottaa 80% prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. 10/80 haaste on tunnistettu jo vuosia ja ratkaisuksia siihen on nähty mm. palveluiden ja hoitokäytäntöjen parempi yhteensovittaminen. Selvityksen mukaan "monialaisten tarpeiden tunnistamista tulee tehdä osana päivittäistä toimintaa asiakas- ja potilastyössä". Tärkeässä roolissa on erityisesti palvelutarpeiden arviointi ja arvioinnin perusteella yhdessä asiakkaan kanssa suunniteltavat palvelut.

Monialaisella palveluiden tunnistamisella sote-keskuksien yhteydessä lienee tarkoitettavan moniammatillista toimintaa. Palvelutarpeen arvioinnissa keskeisessä asemassa ovat lääkärit ja heidän fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn liittyvät diagnoosit. Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat omassa koulutuksessaan erikoistuneet vaativiin asiakkaisiin. Vaativuus asiakastyössä liittyy moniongelmaisuuteen. Moniongelmaisuus tarkoittaa useiden hyvinvointihaasteiden yhtäaikaista läsnäoloa asiakkaan elämässä. Haasteena voivat olla esim. heikkoa asemaa työmarkkinoilla, köyhyys, päihde- ja mielenterveysongelma sekä monet fyysiseen toimintakykyyn liittyvät sairaudet. 

Moniongelmaisuuden takana eivät ole ainoastaan fyysiset tai psyykkiset  terveyshaasteet. Sosiaalisen toimintakyvyn eli asiakkaan motivaatioon, toimeenpanokykyyn, läheissuhteissaan selviytymiseen (parisuhde- ja perhe) ja sosiaaliseen kyvykkyyteen liittyvistä palvelutarpeiden arvioinneista vastaavat oman erityisosaamisensa perusteella sosiaalityöntekijät. Sosionomit ovat toinen  merkittävä ammattilaisryhmä monialaisten toimintakyvyn tarpeiden taklaamisessa. Monialaisten asiakkaiden kohdalla sosionomi (AMK) osaamiseen perustuva sosiaaliohjaajan työ on mm. ohjaamista, neuvontaa, sosiaalista vahvistamista, osallisuuden edistämistä tai  perhetyötä. Työ tehdään toimistolla, kadulla, työpaikoilla, harrastuksien ohessa tai  asiakkaan kotona. 

Näyttää siltä, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei kehitetä paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelua parantavaa ja sote-työn vaikuttavuutta lisäävää moniammatillista työtä. Varhan työ julkisuudessa näyttäytyy vain varsinais-suomalaiselle terveyskeskus- ja asemaverkoston rationalisointina, henkilöstösäästöinä ja käytössä olevan lääkärien työpanoksen murehtimisena. Turun Sanomissa 12.5.2024 uutisoitiin VARHA:n palveluverkon kehittämisestä. Toimittajan mukaan terveysasemista puhutaan sote-keskuksina, vaikka sosiaalipalveluita niissä ei näytä olevan lainkaan.  Vastauksessaan järjestämisjohtaja Antti Parpo vetoaa tilojen puutteeseen. Hän myös toteaa, että sosiaalihuollon palveluverkkoa tarkastellaan tarpeen mukaan.

Hyvinvointialueet luotiin yhdenvertaisten palveluiden takaamiseksi, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitsemään kustannuksia (STM 2024). Medialähteiden mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialue näyttää keskittyvän ainoastaan kustannusten hillintään, ei asiakaslähtöiseen palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa monialaiset terveysasemat ovat kuitenkin avainasemassa. Edellä mainitun 10/80 haasteen näkökulmasta asiakkaiden toimintakykyä tulisi arvioida, palveluja järjestää ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä. Uusien sote-keskuksien ja -asemien ydintoimijoina tässä ovat lääkärit ja sosiaalityöntekijät. Sote-keskuksen lääkärin asiakkaat käyttävät todennäköisesti elämänsä jossain vaiheessa ainakin sosiaalihuollon organisoimia ikäihmisten koti- tai asumispalveluita. Sosiaalityöntekijöiden asiakkaista pääosa käyttää myös terveyspalveluita. Kaikki eivät kuitenkaan pysty toimimaan rationaalisesti palveluiden käyttäjinä. Osa tarvitsee tukea ylipäätään palvelupolulla pysymisessä. Sosiaalityössä vaativien asiakasryhmien kanssa tunnistetaan palveluketjujen haasteita. Siksi myös työn ja yhteistyön kehittämisen näkökulmasta, eri ammattiryhmien tiiviimpi ja avoin vuoropuhelu olisi tarpeellista. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulisi tehdä enemmän moniammatillisen työn ja moniammatillisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistyössä. Sama haaste koskee myös oppilaitoksia ja korkeakouluja. Mikäli lääkärien, sairaan hoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien koulutuksissa ei siirrytä luentojen moniammatillisuuspuheesta oppimisympäristöjen moniammatillisuustekoihin, emme ole hoitaneet omaa tonttiamme kunnialla. Oppimisympäristöjen moniammatillisuustekoja voivat olla esim. harjoitteluaikaiset eri ammattiryhmien opiskelijoiden yhteiset kohtaamiset, yhteiset projektiopinnot tai yhteistyö ikäihmisten uusien laaja-alaista toimintakykyä tukevien palveluiden kehittämisessä. Monialaisen terveyskeskuksen kehittäminen voisi olla osa tuota Varhan:n strategiassakin mainittua "yliopistollisuustyötä" turkulaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.  

Resurssit on vähissä, eliniän piteneminen ja monimutkaistuvat ongelmat haastavat palvelujärjestelmää ja ammattilaisia. Sote-maailman ammatillisen osaoptimoinnin aika pitäisi olla ohi. Asiantuntijatyössä nk. siilojakin on, mutta niiden yli, ohi ja läpikin pitää kurkistaa. Moniammatillinen yhteistyö vaatii avoimuutta ja toisten ammattien työtehtäviin tutustumista. Moniammatillisuuden kehittämistyö ja fasilitointi vaatii myös kyvykkyyttä ajatella asiakaslähtöisesti. Moniammatillisuuden kehittäminen ei onnistu ahtaasta asiantuntijatyön roolista ja identiteetistä käsin tai joskus jopa sitä korostaen tai puolustaen.

Todellisuuden ja toimintaympäristön tunnistaminen ja tunnustaminen on  tärkeä kehittymisen ja oppimisen lähtökohta. Siksi haluankin tuoda lopuksi esiin yhden sote-kenttään liittyvän pelkistyksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon työssä on karkeasti yksinkertaistettuna yksi ero. Lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät työnsä pääasiallisesti vastaanotoilla ja sairaaloissa, valkoisissa, vihreissä tai sinisissä "virkapuvuissaan". Sosiaalityöntekijät ja sosionomit ovat läsnä asiakkaan sosiaalisessa todellisuudessa ja  arjessa, omissa vaatteissaan. Erästä sosiaalityöntekijää lainatakseni, "olen töissä asiakkaan elämässä".

Kuva: Pixabay

Juha Knuuttila
VTM, AMK-lehtori, sosiaalityöntekijä