Pyöräilin helteisenä tiistai-aamuna kohti Turku Science Parkia ja EduCityä. EduCity on Turku AMK:n uusin Kampus-rakennus.
Etsin klo 8.15 kehittämispäivän luokkamme ja asetuin sen vieressä olevaan opiskelijakeittiötilaan lukemaan sähköpostejani ennen kokouksen alkua.
Miten kävikään, kannettava koneeni ei suostunut liittymään langattomaan verkkoon. Asiaa aikani tuskailin, kunnes kollegojani alkoi valua kohti kokoustilakerrosta ja -luokkaa. Vaihdoimme kesäkuulumiset.
Klo 9.00 alkanut kehittämispäivä oli suunniteltu hyvin. Verkkotutkintoryhmien opetuksen uudet pedagogiset ratkaisut on vaikea teema ja siihen liittyviin haasteisiin ei ihan helpolla vastausta löydy. Asiaa kuitenkin vietiin läpi tutkintovastaaviemme suunnitteleman "juoksutuksen" kautta. Paljon pienryhmäkeskustelua, koko porukalla jakamista ja yhteenvetoa.
Ruokatunnnilla menin ICT-hemmojen puheille. Selvisi, etteivät hekään voi langattoman verkon ongelmalleni mitään. Jotain on rikki. Päädyimme "läppärifirman" takuumenettelyyn. Homma katsotaan 31.8.-1.9.2023 EduCityssä "läppärifirman" miehen toimesta. Tämä ajankohta on ainut, jolloin voin jättää tietokoneeni heille, ilman ongelmaa.
ICT episodi on opettavainen . Ensimmäinen tämänkaltainen teknologia-ongelma minulla. Mutta onneksi en ole riippuvainen langattomasta verkosta. Kotona etätyössä työskentelen Telian kuidun kautta ja tietokoneeni on kytketty siihen verkkokaapelilla.
Ruokatunti EduCityn ruokalassa, ihan ok. Työpaikan lounaiden salaattipöydät hakkaavat etätyön perussalaatit aina kuusinolla. Näin se vaan menee.
Iltapäivä jatkettiin aamupäivän teeman parissa. Meillä oli paikalla myös amk-viestinnän "Podcast-kouluttaja". Teema oli osalla henkilökohtaisena toimintana aivan uutta, osa oli itsekin tehnyt podcasteja. Itse oli iloinen kun kuulin, että hänen kanssaan tekemämme podcast "Voiko sosionomi oppia mitään verkkotutkinnossa?" on ahkerasti kuunneltu. Tallennettu vuonna 2019, edelleen tosia kuunneltua ja TOP 3 kaikkien Talk AMK-Podcastien joukossa.
Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että keskustelut toi paljon uusia juttuja ja ideoita löytyi, kun kohdattiin kollegoiden kanssa ihan "silmätysten", samassa kehollisessa tilassa. Päivä ei mennyt hukkaan, työyhteisötason kohtaaminen livenä oli tässä kohtaa vuotta ja tämän asian parissa ihan hyödyllinen. Itsekin nautin päivästä. 100% läsnä, silloin kun ollaan läsnä.
Huominen päivä oli merkitty allakassani alunperin koko ison AMK-yhteisömme työhyvinvointipäiväksi. Ihan kiva juttu ja idea rekseiltä ja johdolta, mutta perustyö on tehtävä, kahta 8 tuntista päivää en voi käyttää tässä vaiheessa vuotta peräkkäin "tulevaisuustyöhön". Työhyvinvointiani lisää nyt se, että panostan opetukseni valmisteluun. "Säädyllisen" työajan puitteissa.
