Hallitus ja oppositiopuolueet sopivat tänään sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellisesta kehittämisestä. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy viidelle (5) sosiaali- ja terveysalueelle. Sosiaali- ja terveyspalvelualueet toimivat kuntayhtymäpohjalta, mikä takaa kuntien päätösvallan ja osallistumismahdollisuuden jatkossakin. Alueiden hallinnossa ja johdossa toimii jatkossa kymmeniä kuntia, mikä tuo myös erittäin suuria haasteita pienempien kuntien näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveyspalvelualuemallissa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon järjestämisvastuu on samassa paikassa. Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisen logiikasta ei mainittu valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa mitään. Järjestämisvastuun siirtyminen isommalle yksikölle luo uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita palvelujen tuottamisessa.
Oman käsitykseni mukaan kunnat ja yksityiset palvelujen tuottajat ovat entistä avoimemmin jatkossa samassa ja kilpailevammassa roolissa. Tulevaisuudessa yksittäisen kunnan palvelut voidaan järjestää entistä joustavammin saman tuottajan toimesta kun naapurikunnassakin, joko julkisen vallan tai yksityisen sektorin toimesta. Uskoakseni järjestämisvastuu siirtyminen suurempiin yksiköihin luo kasvualustaa myös entistä isompien ja kilpailukykyisempien palvelujen tuottajien syntymiseen. Suomeksi, sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat tulevaisuudessa entistä suuremmat järjestöt, yritykset ja julkisen vallan toimijat.
Kysymysmerkkinä kyllä itselleni jää, miten malli takaa jatkossa paremmin syrjäisten alueiden ja kuntien reuna-alueiden palvelutarpeet. Toisaalta isommat yksiköt lienevät sekä palvelujen järjestämisen että tuottamisen näkökulmasta nykyistä innovatiivisempia uusien palvelumallien kehittämisessä ja levittämisessä.
Joka tapauksessa, muutos on erittäin merkittävä sekä kansalaisten, kuntien että palvelujen tuottajien tulevaisuuden näkökulmasta.