1. Yleistä sosiaalikoulusta
Sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut jäävät toimintasektorina sen koosta ja merkittävyydestä huolimatta selvästi jalkoihin sosiaali- ja terveydenhuollon yritystoiminnan kehittämisessä. Turussakin keskeisinä Uusyrityskeskuksen tukitarpeina näyttäytyvät lääkekehitys, terveysteknologia ja yritysten kansainvälistyminen. On mahdotonta löytää sosiaalihuollon ja sosiaalipalveluiden yrittäjyyden kehittämisestä kiinnostunut työntekijä Uusyrityskeskuksen yhteystiedoista.
Tähän tarpeeseen vastaa omalta tontiltaan Sosiaalikoulu. Sosiaalikoulu on tarkoitettu sosiaalipalveluiden tai varhaiskasvatuksen liiketoimintaa, liiketoimintasuunnitelmaa tai yritysideaa kehittäville yrityksille, alkaville yrittäjille ja yritysidean kehittäjille. Sosiaalikoulun toiminnan kehittämiseen voivat osallistua sosiaali- ja kasvatusalan asiantuntijat, opettajat, yrittäjät, vapaaehtoiset, järjestöt, yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet.
Sosiaalikoulu on sosiaali- ja kasvatusalan yrittäjyyden kehittämisen yhteisö. Sosiaalikoulu aloittaa idea-asteelta toimintansa syksyllä 2024. Se mitä Sosiaalikoulu on vuoden päästä, syksyllä 2025, on vielä täysin hämärän peitossa. Voi olla, ettei sosiaalikoulu ole silloin vielä yhtään mitään! Tai sitten sosiaalikoulu on jo toimiva osuuskunta? Tai jotain muuta. Missiot, visiot, ideat ja unelmat elää.
2. Yritysidea
Yritysidea on haave, unelma tai visio omasta yrityksestä. Yritysidea ei sisällä vielä suunnitteluun ja laskelmiin perustuvaa kilpailuetua. Kilpailuetu tarkoittaa sitä, että kuluttaja tai toinen organisaatio haluaa ostaa tavaran tai palvelun, koska se on muita vastaavia tavaroita tai palveluita edullisempi. Kilpailuetu voi tarkoittaa myös sitä, että tarjoamasi tuote tai palvelu on tuoteominaisuuksiltaan erilainen, esim. materiaaleiltaan laadukkaampi, tuotteena helppokäyttöisempi, toiminnaltaan monipuolisempi, sijainniltaan helpommin saavutettava tai imagoltaan vetovoimaisempi.
Yritysidean kehittäminen on ensimmäinen askel matkalla kohti oman yrityksen perustamista. Tässä vaiheessa yrittäjyyttä miettivä punnitsee omaa osaamistaan, kokemustaan, motivaatiotaan ja luonnettaan suhteessa yrittäjyyteen. Mikäli itsensä toteuttamisen tai intohimoa tehdä jotakin toisin ei löydy, ei prosessi liikeidean kehittämiseksi lähde liikkeelle. Yritysidean eteneminen konkreettiseksi liiketoimintasuunnitelmaksi ja oman yrityksen perustaminen vaatii rohkeutta. Tuo rohkeus voi olla jo nk.”äidinmaidosta perittyä”, perheen tai lähipiirin yritystoiminnan tuomaa rohkeutta. Yritysideaa hautovan matkalle sattuman oikusta tulleet opiskelu- ja työkaverit voivat olla rohkaisemassa yrittäjyyden polulle. Usein tällaiset kaverit lähtevät perustamaan ja kehittämään yrittäjyyttä ja yritystoimintaa myös yhdessä. Erilaiset yrittäjyyden tukiorganisaatiot ja epävirallisemmat yrittäjyysyhteisöt voivat olla luomassa myös uskoa yritysideaa edelleen kehittämiseen.
3. Liikeidea
Liikeidea on koeteltu (esim. perustuen laskelmiin tai markkinatutkimuksiin) yritysidea, joka sisältää edellisessä kohdassa kuvatun kilpailuedun. Liikeidea tunnistaa asiakkaat, kilpailijat, riskit, mahdollisuudet ja taloudelliset toimintaedellytykset. Kun yritystä suunnittelevalla on liikeidea, osaamista, innostusta ja rahoituskin kunnossa, hän voi aloittaa yrityksen perustamistoimenpiteet ja yrittämisen.
Oman yrityksen liiketoimintasuunnitelman tekeminen on tärkeä väline matkalla yrittäjyyteen. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen ei saa olla itsetarkoitus, sen tekeminen ei ole edes pakollista. Yleensä rahoittajat (lainaa antava pankki, yritystukirahoitusta myöntävä tukiorganisaatio tai osakkaaksi lähtevä sijoittaja) vaativat ”paperille” suunnitelma yritystoiminnasta. Yrityksen liiketoimintasuunnitelman laskelmat pitää tehdä tarkasti, mikäli yritys joutuu käyttämään paljon velkarahaa rakennus- ja laiteinvestointeihin.
Monta kertaa yrittäjä joutuu palkkaamaan henkilöstöä jo kauan ennen kuin yritykselle tulee myyntituloja. Näissä tilanteissa liiketoimintasuunnitelman rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat ovat tärkeitä ja ne pitää tehdä riittävässä laajuudessa. . Liiketoimintasuunnitelman tekeminen on vain askel kohti liiketoiminnan aloittamista. Autovalmistaja Teslan uuden tehtaan perustaminen uuteen maanosaan vaatii aivan erilaista suunnittelua kuin neuropsykiatrista valmennustyötä tarjoavan ammattilaisen asiantuntijatyön tarjoaminen oman toiminimi-yrityksen kautta.
4. Liiketoiminta
Liiketoiminta on sitä, että liiketoimintasuunnitelma on muuttunut yrittäjyydeksi ja yrityksellä on tavaroiden tai palveluiden tuottamiseen liittyvää myyntiä ja myyntituloja. Liikevaihto tarkoittaa yrityksen kokonaismyynnistä saatuja tuloja. Yrityksen liikevaihtoon ei lasketa liiketoimintaan liittyviä raha-avustuksia tai verojen osuutta.
Yrityksen liiketoiminnan laajuus voi vaihdella yrityksen elämänkaaren eri vaiheissa. Aloittavan yrittäjän täytyy usein nk. ”valloittaa” markkinoita, löytää aivan uusia tuotteesta kiinnostuneita asiakkaita. Asiakkaat voivat olla myös entisiä kilpailijayrityksen asiakkaita, joiden tarpeita uusi uusi yritys palvelee paremmin. Liiketoiminta on sosiaali- ja kasvatusalan palveluiden tuottamista. Liiketoiminta tarkoittaa sitä, että palveluiden tuottaja yrittää saada tuotteensa kaupaksi, hän markkinoi sitä sekä laskuttaa omasta työstään.
5. Mistä saat yrittäjyyden perustietoja?
Omaa yritystoimintaa suunnittelevalle tai kehittävälle suosittelen tutustumaan Uusyrityskeskuksien palveluihin. Erityisesti sosiaali- ja kasvatusalan yrittäjyyteen keskittyvä opintojakso on tarjonnassa Turun ammattikorkeakoulun Sosionomi (AMK) koulutuksen opetussuunnitelmassa ja opintojaksotarjonnassa. Opintojakso on mahdollisesti tarjolla myös ammattikorkeakoulujen yhteisellä opintotarjottimella http://www.campusonline.fi palvelusta keväällä 2025.
6. Lähde mukaan Sosiaalikouluun
Sosiaalikoulu on avoin, mutta samalla vankkaan luottamuksen pääomaan perustuva yhteisö yritysideaa miettivälle, yrityksen aloitusvaiheen liikeideaa kehittävälle tai jo omaa liiketoimintaansa muotoilevalle yrittäjälle.
Ota rohkeasti yhteyttä, niin keskustellaan ideoistasi ja tarpeistasi.
7. Yhteyshenkilö
Yhteisöfasilitaattori
Email. juhaknuuttila.fi (at) gmail.com
Puh. 040 7475414