Translate the blog into your language

Hae tästä blogista


AJANKOHTAISTA: Palaan AMK-töihin 10.8. Palataan silloin asiaan. Lue lisää klikkaamalla kuvaan.

6.7.2020

Etätyö on tullut jäädäkseen, mutta se vaatii ihan uutta muotoilua

HS 6.7.2020 lehdessä on juttu "Suomalaisten historiallinen etätyöjakso päättyy pian: Kuka siitä hyötyy ja halutaanko avokonttorille palata enää lainkaan?" (linkki HS-tilaajalle). Juttu perustui kuuteensataan työntekijäkokemukseen, jotka vaihtelivat laidasta laitaan.

Etätyökulttuurissa koettiin paljon hyvää, erityisesti se koettiin tuottavaksi mm. työmatkojen poistumisen ja avokonttorihälinän katoamisen myötä. Etätyökokemukset eivät kaikin osin olleet hyviä, myös konttorille ja perinteisiin kollegakohtaamisiin oli kaipuuta.

HS-jutussa esiin tuodut plus- ja miinus-puolet eivät yllätä, mutta minusta alkaisi olla aika jo miettiä, miksi etätyö koetaan vaikeaksi ja millaisia välineitä olisi kehittää etätyötä ja muotoilla sitä edelleen.

Tehdään etätyöstä kasvokkaista

Aika usein olen kuullut, että etätyössä jää puuttumaan kasvokkain kohtaaminen. Itse kohtaan aina etätyössä ihmiset kasvokkain, joko koko neuvottelun ajan tai sitten sovitusti etäneuvottelun aikana. Etämassaluennot on sitten aivan oma juttunsa.

Olen kuitenkin huomannut, että jotkut eivät jostain syystä tule lainkaan verkkoneuvotteluun kasvoilla. Myös verkkoneuvotteluhetken vetäjällä on vastuu kasvojen käytöstä. Kasvottomuutta on perusteltu usein esim. nettikameran puutteena tai verkkoyhteyksien ongelmilla. Oman kokemukseni mukaan nykyiset ohjelmat ja verkot kestivät ainakin hyvin maaliskuun puoliväliin - kesäkuun alkuun sijoittuneet omat verkkokohtaamiseni. Nettikameran puuttuminen ei voi olla oikea syys neljään kuukauteen venyneen Korona-etätyömaailman aikana.

Kasvokkaisista verkkokohtaamisista minulla on kokemusta syksystä 2017 alkaen. Ongelmat ovat kokemukseni mukaan liittyneet usein verkkoneuvottelijan toimintaympäristöön ja verkkoneuvottelukulttuuriin. Myös verkkoneuvottelujen järjestäjien kyvyssä fasilitoida tilanteita on eroja.

Itse näen yksinkertaiseksi ratkaisuksi kamerat päälle ja kasvokkain kulttuurista keskustelu verkkoneuvotteluyhteisöissä ja kokoonpanoissa. Usein kameran käyttöä ei edes ole otettu puheeksi verkkoneuvottelun alussa.

Toimitila ja työrauhakysymys

Omat työvälineet

Toimitila ja työrauhakysymys on vaikeampi. Voiko tulevaisuudessa työnhakutilanteessa omien työvälineiden käytöstä  tulla jopa kynnyskysymys? Esim. usein siivous ja muissa käytännön tehtävissä näytetään edellytettävän omia työvaatteita. Miten on tietotyössä? Mm. verkkoyhteydet oletetaan esim. korkeakoulun opetustyössä olevan kotitaloudessa jo olemassa. Omassa organisaatiossa kotiin ei ole annettu laitteita (läppäriä lukuunottamatta) ennen Korona-aikaa.

Työtila

Erityisesti ne, joilla on oma työhuone, kokivat monin tavoin Korona-ajan etätyön miellyttävämmäksi kuin avokonttorilla istumisen. Jos etätyöstä tulee uusi normaali, se haastaa pienten lasten perheitä (jos esim. toinen vanhemmista äitiys- tai vanhempain vapaalla) sekä työhuoneettomia. Onkin vaikea kuvitella, että jatkossa etätyö voisi olla näiden työntekijöiden kohdalla aina uusi normaali.

Mikäli etätyöstä tulee työpaikan normaali käytäntö, tulee työnantajan linjata ja kertoa jo työnhakuvaiheessa etätyöskentelyedellytyksistä työpaikka-ilmoituksessa. Näyttäisikin, että työpaikoilla mm. johto on alkanut miettiä aivan uudella tavalla etätyöhön liittyviä linjauksia ja toimintakäytäntöjään. Hieno juttu.

Mietin myös, miten sisustussuunnittelijat voisivat tulevaisuudessa ottaa ratkaisuissa ja tuotteissa entistä paremmin huomioon nämä etätyön tilalliset sekä huonekaluihin liittyvät haasteet. Toimistoa työympäristönä mietitään mm. avokonttoreiden yleistyttyä, mutta miten on etätyöympäristön sisustussuunnittelun laita?

Valtion verotuskäytännön tuki etätyöhön

Verottaja ei ole oman käsitykseni (vai luulon) perusteella suhtautunut etätyöhön mitenkään joustavasti. Jos etätyötä: työhuonejärjestelyjä ja omien työvälineiden käyttöä tuettaisiin verovähennyksin, vähentäisi se pitkässä juoksussa toimitilainvestointien tarvetta mm. julkisessa hallinnossa. Myös tällaisia asioita olisi hyvä pohtia aina eduskunnassa saakka.

Olemme kaiken kaikkiaan etätyön hyödyntämisessä alussa. Se leviää aivan varmasti uusille tehtävä-alueilla. Kokemusta karttuu ja ongelmakohtiin puututaan. Uusi kysymyksiä ja haasteita syntyy.

Haastajina näyttää olevan oma etäkonttori vastaan avokonttori. Molemmissa vaihtoehdoissa työn tuottavuus tulee kyetä takaamaan, ilman että se näyttäytyy ainoastaan laskuttamattomana ylityönä. Ehkä työssä tulee korostumaan arjessa hybridimalli, jossa osa työntekijöistä on osa avokonttorilla ja osa etätyössä. Tämä kokemus vielä puuttuu keväältä 2020, mutta asian edessä ollaan viimeistään syksyllä (mikäli vältymme toiselta Korona-aallolta).

Miten toimitaan työyhteisön "hybridityökulttuurissa" ja miten sitä johdetaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tässä se tärkeä kysymys.

Ei kommentteja: