OKM ja STM vireilla olevat lainsäädäntöhankkeet sekä tiedotteet

Janne Hellsten on ansiokkaasti koonnut tiedot valmisteilla tai jo säädetyistä lainsäädäntöuudistuksista
Päiväys 31.3.2015

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä esittää suosituksia Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseksi. Selvitys julkistetaan seminaarissa. Selvityksen laati Technopolis Group opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ja se toteutettiin syyskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana. Loppuraportti luovutettiin ministeri Kiurulle maanantaina 23.3.2015.

Kansainvälisen asiantuntijaryhmän tunnistamat kehittämistarpeet on listattu suosituksiksi, jotka käsittelevät seuraavia teemoja:

1. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on täytettävä samat laatukriteerit

2. Opetuksen ja tutkimuksen laatu on tuotava ammattikorkeakoulujen toiminnan keskiöön – aluevaikuttavuus ei ole näistä erillinen ”tulostavoitteensa”

3. Korkeakoulujen ja korkeakoulusektorien yhteistyön esteet on purettava

4. Opintopolkuja on kehitettävä joustaviksi

5. Opetus- ja oppimismetodien modernisointia on vauhditettava

6. Kansainvälistymistä on vahvistettava ja

7. On tarpeen harkita mahdollisuuksia hyödyntää Kansallista koulutuksen arviointikeskusta (KARVI) enemmän järjestelmänkehittäjänä.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun mukaan raportti on tärkeä keskustelunavaus korkeakoulujen ja korkeakoulupolitiikan kehittämiselle. 

Loppuraportti on luettavissa tästä linkistä

Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin ja opiskeluoikeutta koskeviin säännöksiin muutoksia (tiedote jul- kaistu 19.3.2015)

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on jatkossa varattava yhteishaussa osa opiskelupaikoista niille, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta. EU/ETA alueen ja Sveitsin koulutusjärjestelmien ulkopuolella korkeakoulukelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneilta peritään jatkossa hakemuksen käsittelymaksu. Jatkossa opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti. Uudistettuja opiskelijavalintasäädöksiä sovelletaan ensi kertaa valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Lisäksi säädetään korkeakoulujen velvollisuudesta ottaa siirto-opiskelijoita. Siirtyvän opiskelijan saadessa uuden opiskeluoikeuden, hän menettää siirron perusteena olevan alkuperäisen opiskeluoikeutensa. Yliopiston tai ammattikorkeakoulun opiskelija voi jatkossa ilmoittautua ensimmäisenä opiskeluvuonna poissa olevaksi vain, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai van- hempainvapaalla tai on oman sairauden tai vamman vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. Lisätietoja opiskelijavalintojen uudistuksista ja opiskeluoikeutta koskevista muutoksista löytyy oheisten linkkien kautta. Korkeakoulujen uudet erikoistumiskoulutukset käyntiin (tiedote julkaistu 27.2.2015)

Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavaksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia. Erikoistumis- koulutuksia toteuttavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.  Koulutuksilla luodaan järjestelmällinen mahdollisuus tutkinnon jo suorittaneille (tai vastaavan osaamisen saavuttaneille) ja työelämässä jo toimineille henkilöille. Yli-opistojen ja ammattikorkeakoulujen uutta erikoistumiskoulutusta koskevat säädösmuutokset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut erityisavustushaut erikoistumiskoulutusten kehittämi

seen sekä erikoistumiskoulutusten toteuttamiseen. Erikoistumiskoulutusten toteuttamiseen ja opetustoimen hen-

kilöstölle suunnatun erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen tarkoitetun avustuksen hakuaika päättyy 30.10. ja erikoistumiskoulutuksen kehittämisen hakuajat päättyvät 30.4. ja 30.10. Opetus- ja kulttuuriministeriön vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet

Ammattipätevyyden tunnustaminen
Ammattipätevyysdirektiiviä on muutettu direktiivillä 2013/55/EU, joka on tullut voimaan 18.1.2014 ja joka tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 18.1.2016 mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa ns. ammattipä- tevyysdirektiivin (2005/36/EY) kansallisesta täytäntöönpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltu asiaan liittyvä hallituksen esitys on lausunnolla marraskuun loppuun saakka. Tarvittava erityislainsäädäntö valmis- tellaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja maa- ja metsätalousministeriössä kevään 2015 aikana.

EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman selvitysryhmän ehdotusten (2013) pohjalta opetus- ja kulttuuriministe- riössä on valmisteltu lukukausimaksujen käyttöönottoa koskeva hallituksen esityksen luonnos. Esitys on lausun- noilla 21.11.2014 saakka. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2016.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeutta ja poissaolo-oikeutta koskevat säädösmuutokset
Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain opiskeluoikeutta, opiskeluoikeuden jatkamista ja sen menettämistä kos- kevia säännöksiä yhdenmukaistetaan 1.8.2015 lukien.

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen

Nuorisolain uudistaminen
Nuorisolain uudistaminen toteutetaan kahden hallituksen toimikauden aikana. Tavoitteena on, että uusi nuori- solaki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta.

31.3.2015 Janne Hellsten

Esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi
Perusopetuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuusivuotiaiden esiopetus muutettaisiin velvoittavaksi. Lausuntokierros päättyy 16.6.2014 Laki tulee voimaan 1.1.2015 ja sitä sovellettaisiin 1.8.2015 lukien.

Uudistuksen ensimmäisen vaiheen edellyttämä hallituksen esitys annettiin eduskunnalle toukokuussa 2012. Tasa- vallan presidentti vahvisti uudistuksen ensimmäisen vaiheen toteuttavat yliopistolain, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muutokset. Lakimuutosten mukai-

set opiskelijavalinnat ja korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä otettiin käyttöön syksyn 2014 yhteishaussa va- littaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Uudistuksen toisen vaiheen mukainen haku otettaisiin käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen.

Varhaiskasvatuslaki
Tavoitteena on, että laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Halli- tuksen esitys annettiin eduskunnalle 18.12.2014. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015.
Sosiaali- ja terveysministeriön vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet

Itsemääräämisoikeuslaki
Uudella lailla pyritään vahvistamaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentämään rajoitustoi- menpiteiden käyttöä. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 28.8.2014.

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
Lailla säädettäisin sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, oi- keuden rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 15. tammikuuta 2015. Lain on tarkoitus tulla voi- maan 1.1.2016.

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköi- sestä käsittelystä
Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 18. joulukuuta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2015.

Perhehoitolainsäädännön uudistus
Tavoitteena on koota yhteen lakiin perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain säännökset, tarken- taa niitä ja erityisesti parantaa vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Hallitus antoi esityksen eduskun- nalle 20.11.2014.

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädäntö uudistuu niin, että

•   sosiaalihuolto tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäisee so-
  siaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä
  
•   sosiaalipalvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranevat ja palvelut tuotetaan nykyistä te-
  hokkaammin
  
•   sosiaalihuollon ja sen erityispalvelujen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö vahvistuu
  
•   sosiaalihuollon edellytykset yhteistyöhön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa paranevat.

Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2014. Uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uu- distus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015.

Tartuntatautilain kokonaisuudistus
Tartuntatautilain kokonaisuudistuksen tarkoituksena on korvata nykyinen tartuntatautilaki (583/86). Hallituksen esitys tartuntatautilaiksi on tarkoitus antaa uudelle eduskunnalle keväällä 2015.

Terveydenhuollon ammattihenkilölain muutos (laillistamismenettely ja valvonta)
Muutosten tavoitteena on varmistua terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä sekä edistää po- tilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle tiis- taina 30. joulukuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2015.

Terveydensuojelulain muuttaminen
Laissa säädetään ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksista ja hyväksymismenettelyistä. Lisäksi laissa sel- keytetään asuntojen terveysolosuhteiden valvontaa koskevia säännöksiä, kun kyseessä ovat tarkastuksista perittä- vät maksut.

•   Nykyiset asumisterveydestä annetut ohjeet siirretään perustuslain edellyttämällä tavalla STM:n asetuk- seen, kun valtuuksia antaa asetuksia on täsmennetty.
  
•   Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimuksia tiukennetaan ja niiden hyväksyminen siirretään kunnista valtiolliselle toimijalle.
  
•   Asiantuntijan käyttämistä koskevat menettelyt yhdenmukaistetaan.
  
•   Asumisterveyden valvontaa tehostetaan kunnissa.
  Tasavallan presidentti vahvisti lain 19.12.201. Laki tulee voimaan 1.3.2015.