Fyysinen korkeakoulu tulee ihan oikeasti kuolemaan

Fyysinen korkeakoulu tulee ihan oikeasti kuolemaan.

Olen ollut tätä mieltä jo aikaisemmin, nyt kirjaan oheen vähän omia kokemusperäisiä perustelujani:

1. Korkeakouluympäristö on innovatiivinen ja uutta luova. 
2. Korkeakoulujen asiakkaat ovat valmiita digitaalisiin toimintatapoihin.
3. Suurin osa oppimisesta ei vaadi tiettyä 365/24/7 aikaa eikä korkeakoulun fyysisen kampuksen paikkaa.
4. Fyysisten korkeakoulutilojen ylläpito on hyötyihin nähden hyvin kallista. Rahaa voitaisiin ohjata opetustyöhön eri opetussektoreilla.
5. Tiloihin siirtyminen vaatii kustannuksia: bussi-, metro- tai automatkoja. Parkkipaikkojen etsimistä. Bensiinin, dieselin tai sähkön kulutusta.
6. Yhä useampi opiskelija haluaa vaihtaa opiskelutapansa etä- ja verkkoperusteiseksi, toisin päin en ole kuullut asian virtaavan.
7. Työelämäyhteyden ylläpitäminen on verkko-opiskelussa helppoa, kustannustehokasta ja mahdollista. Kun asiaan otetaan mukaan kumppanin toimintaan liittyvä tiedotus- ja mainostuselementti, työelämävierailijat ovat usein ilmaisia
8. Kansainvälistyminen on kustannustehokasta. Ajankäyttö ja logistiikkakulut minimoituvat.
9. Tutkijoiden ja kehittäjien verkostoituminen on kustannustehokasta: ajankäyttö ja logistiikka

Tämän kehityksen rinnalla on huolehdittava seuraavista asioista:

1. On varmistettava opettajan ja opiskelijan henkistä hyvinvointia, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta tukevat järjestelyt.
2. Taattava fyysisiä tiloja kouluilla ja muissa julkisissa tiloissa opettajille ja opiskelijoille, joille koti ei voi toimia fyysisten rajoitteiden tai perhetilanteen takia henkilökohtaisena opetus- ja/tai oppimisympäristönä.
3. On otettava kriittiseen tarkasteluun korkeakoulutiloja vaativa opetus. Esim.  millaisia laitehankintoja voitaisiin tehdä esim. "insinöörityöpaikoille" ja sote-yksiköihin, jotta ne voisivat toimia laitteiden ja koneiden käytön oppimisympäristöinä esim. harjoittelujen yhteydessä.

Mitä tiloja sitten tarvitaan vuonna 2030?

1. Korkeakoulun oma "brändstore" tai konsulaatti: Metropolissa, maakuntakeskuksessa tai muuten harkitussa paikassa. Yksi tai useampia.
2. Fyysiset tilat: tarvittavalle laitekoulutukselle ja ihmisen tutkimisen, hoitamisen ja lähiohjaamisen koulutukselle.
3. Fyysisten tilojen yhteydessä: kahvila, ruokala, baaria ja juhlatilaa.

Korkeakoulun ei tule olla enää tulevaisuudessa omia tilojaan edelleen vuokraava ja hallinnoiva toimija. Fyysisen koulutilan hallintaan kuluu myös iso määrä henkilötyövuosia tukipalveluissa. 

Toivon, että minun täyttäessäni vuonna 2031 70-vuotta, kaikki huomio ja energia oli suunnattu tilojen sijaan  ihmiseen, opiskelijaan, opetukseen, perus- ja soveltavaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja aluekehitykseen. Kaikissa visioissa Suomi haluaa digitalisoitua, kehittää työelämässä uusia digitalisaatiota hyödyntäviä työtapoja, edistää kestävää ja digitaalista kehitystä. Olkaamme siinä korkeakouluyhteisönä esimerkkejä.